On olemassa kaksi jätevirran pahista, jotka nostavat salakavalasti päätään erityisesti joulun aikaan – tekstiilijäte ja ruokahävikki. Vaikka pehmeät paketit ilahduttavat ja pöydät notkuvat herkullisesta jouluruoasta, on silti tärkeää tarkastella hieman tietoja aiheesta.
Suomalaiset heittävät 13–17 kilon verran vaatteita pois vuodessa ja poistotekstiiliä kertyy Suomessa vuoden aikana yhteensä 85,77 miljoonaa kiloa. Illuusio maailmanpelastamisesta syntyy kierrättämällä käyttämättömät vaatteet ja omatunto puhdistuu. Tästä seuraa helposti kuitenkin uusien vaatteiden hankintaa. Lisäksi haasteena on se, että tekstiilit päätyvät valitettavan usein edelleen poltettaviksi sen sijaan, että niitä hyödynnettäisiin uudelleen.
Suomessa ruokahävikkiä syntyy yhteensä 360 miljoonaa kiloa, joista kotitalouksien osuus on pahimmillaan 137 miljoonaa kiloa. Yllättävän harva tuntee piston sydämessään, vaikka keskimäärin yksi suomalainen heittää 25 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Luonnonvarakeskuksen (2022) hiilijalanjälkilaskennan mukaan kotitalouksien ruokahävikki Suomessa vastaa kaikkiaan 139 000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonepäästöjä, mikä on suunnilleen sama kuin kaikkien Tampereen kaupungin henkilöautojen päästöt yhteensä.
Hämmennystä saattaa aiheuttaa käsitteiden erot: puhutaan elintarvikejätteestä, ruokahävikistä ja lautasjätteestä. Elintarvikejätteestä puhutaan yleiskäsitteenä: se kattaa sisäänsä niin syömäkelvottoman ruoan (kahvinporot, luut, hedelmien kuoret) kuin syömäkelpoisenkin ruoan. Ruokahävikkiä taas on kaikki alun perin syömäkelpoiseksi tarkoitettu ruoka, joka syystä tai toisesta päätyy roskiin. Lautasjätettä on kirjaimellisesti lautaselta bio- tai sekajätteeksi päätyvää ruokaa. Lautasjäte ja ruokahävikki sekoitetaan helposti keskenään. Ihmiset vannovat, ettei kotona tule lainkaan ruokahävikkiä, mutta entä parhaan päivänsä nähneet sipulit tai muutama yksinäinen leivänkannikka leipäkorin pohjalla? Ruokahävikkiin lasketaan myös kahvi, jonka vuotuinen osuus on yllättävän suuri – jopa 13 prosenttia.
Varsinkin joulun aikaan jääkaappi ladataan täyteen ruokia, mutta sitä ennen jääkaappi yleensä puhdistetaan ja järjestellään. Jääkaapin inventaario onkin mielenkiintoinen retki tutkimattomaan! Tiesitkö, että jos löydät jääkaapin perukoilta jouluisen makurahkan vielä seuraavanakin jouluna, on se merkki siitä, että keittiön henget ovat suojelleet sinua koko vuoden ajan. Uskomuksen mukaan rohjetessasi käyttää sitä, saat kyvyn luottaa aistinvaraiseen arviointiin sekä teet jatkossa vain harkittuja ostopäätöksiä kaupassa!
Moni joulupöydän herkku on käyttökelpoinen parasta ennen -päivämäärän jälkeenkin
Voit suunnata omalle kaapillesi ja tutkia sen sisältöä – ole utelias, mutta kriittinen! Miksi päädyit ostamaan tuotteen – oliko se hetken mielijohde vai osoittautuiko ostos myöhemmin käyttökelvottomaksi? Ennen kuin heität elintarviketta pois, mieti voiko sitä käyttää vielä jossain. Kirjoittajan oma suosikki on erilaisten tuotteiden jatkaminen: kermasta saa lantrattua maidon kaltaista lisäämällä sen joukkoon vettä, piimän nestemäisempi sukulainen valmistuu samaan tyyliin sekoittamalla rahkan joukkoon vettä. Tämän kaltaisilla nikseillä päiväystuotekin taipuu vielä hyvin kypsennettävään ruokaan tai leivonnaiseen.
Muista, että parasta ennen -päivämäärä antaa joustovaraa omille aisteille, kun taas viimeisen käyttöpäivämäärän kohdalla on syytä pyrkiä tarkkuuteen elintarviketurvallisuuden nojalla. Tässä listaus tuotteista, jotka ovat ihan hyviä vielä päiväyksen ylittymisenkin jälkeen, ja bonuksena vinkki niiden hyötykäyttöön varsinkin joulunaikaan:
- kuivatuotteet (kuten puuroriisi, jauhot) voit hyödyntää näihin: karjalanpiirakat, piparkakkutaikina
- hapanmaitotuotteet (maitorahka, piimä) voit hyödyntää näihin: saaristolaislimppu, piimäkakku, rahkavoitaikinasta pasteijat tai joulutortut
- leivät voit hyödyntää näihin: krutongit salaattiin, korppujauhojen sijaan pyöryköihin
- kuivatut hedelmät ja pähkinät voit sujauttaa leipätaikinan joukkoon tai salaattiin
- kananmunat voit hyödyntää leivontaan, munavoiksi karjalanpiirakoille tai täytteeksi pasteijoihin
Huolellisesti kylmässä säilytetyt jouluruoat voi hyödyntää vaikkapa uudenvuodenaaton herkuiksi loihtimalla joulukinkusta ja jämäjuustoista täytteet pitsaan, laatikkoruoat taipuvat kasvispihveiksi hampurilaisiin ja joulukonvehdit voitkin sujauttaa brownietaikinaan.
Poissa silmistä – poissa mielestä, mutta miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneempia jätteestä?
Jäte koskettaa kaikkia – osalla sitä tulee enemmän ja osa suoriutuu vähemmällä. Maailmanlaajuisesti 1/3 kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy elintarvikejätteeksi. Suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät tuotteen elinkaaren alkuvaiheessa eli tuotannossa, kuten viljelyssä tai prosessoinnissa. Ongelmana jätemäärien kohdalla onkin alun perin hukkaan heitetyt resurssit: turhaa työtä, veden-, energian- ja maankäyttöä sekä hiilidioksidipäästöjä. Ruokahävikistä puhuttaessa saatetaan helposti kiinnittää katse muihin, isompiin hävikintuottajiin, mutta lopulta suurimmat hävikkiosuudet tulevat kotitalouksilta (31-33%, Luke).
Circular Consumption Activities to Transform Households Toward Material Efficiency – eli tutummin CARE on Horisontti Eurooppa -hanke, joka pyrkii vähentämään kulutuksesta aiheutuvaa ympäristöjalanjälkeä keskittymällä kotitalouksien kahteen suurimpaan materiaalivirtaan: ruokahävikkiin ja tekstiilijätteeseen. Hankkeessa järjestettävään kiertotalousvalmennukseen rekrytoidaan kotitalouksia Pirkanmaalta vuoden 2025 tammikuusta alkaen. Valmentavat kokeilut alkavat kesällä ja kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen. Ekokumppanit toimii yhteistyötahona erityisesti hankkeen neuvontapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Mikäli haluat lisätietoa vuonna 2025 alkavista kotitalouksien kiertotalousvalmennuksista tai CARE-hankkeesta, voit jättää meille yhteystietosi tällä lomakkeella.
Kuva: Sanna Teinilä
