Energianeuvonnassa törmään edelleen ajoittain vanhaan uskomukseen, jonka mukaan ilmalämpöpumppu hukkaa kesällä talven energiansäästöt. Jo noin 15 vuotta sitten toteutetun tutkimuksen mukaan silloisella ilmalämpöpumpulla säästettiin sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuosittain lämmityskauden aikana noin 3 000 kWh. Suuremman kulutuksen (lähtökulutus 25 000 kWh/v) taloissa säästöä tuli hieman suuremmalla säästöprosentilla keskimäärin vuotuisesti noin 5000 kWh. Nykyaikaisilla laitteilla päästään varmasti hieman näitäkin suurempiin energiansäästöihin ja toisaalta jäähdytyskään ei nykyään kuluta niin paljon sähköä kuin 15 vuotta vanhoilla laitteilla.
Mutta paljonko ilmalämpöpumppu oikeasti kuluttaa Suomessa kesän aikaisessa jäähdytyskäytössä?
Tähän vaikuttavat luonnollisesti olosuhteet ja kohteiden käyttö, jotka voivat vaihtelevat runsaastikin. Lisäksi kesätkään eivät ole veljiä keskenään. Näistä vaihteluista huolimatta yleinen skaala kesäkauden jäähdytyssähkölle oli kuitenkin jo ”vanhan” sukupolven laitteillakin vain noin 50–300 kWh vuodessa, mikä vastasi laskennallisesti noin 1–10 prosentin osuutta verrattuna lämmityskaudella saavutettuun säästöön. Jäähdytykseen kuluvan sähkön kulutusta voi myös pienentää helposti: jäähdytä maltillisesti (noin 24–26 asteeseen) ja vain silloin, kun tiloissa oleskellaan. Ilmalämpöpumpulla jäähdytys on tehokasta ja lämpötilan laskeminen huoneessa tavoitetasoon täydellä teholla vie vain muutamia minuutteja.
Entä mistä meillä Suomessa levinnyt uskomus jäähdytyksen suuresta kulutuksesta on sitten syntynyt?
Todennäköisesti erityisesti tietämättömyydestä – ja toisinaan pettymyksistäkin. Jos itse havaittu energiansäästö ilmalämpöpumpulla on jäänyt odotuksia pienemmäksi, syyksi on saatettu olettaa myös suuri jäähdytyksen kulutus. Lisäksi toisinaan saattaa olla käynyt niinkin, että reklamoitaessa ”energiansäästöpettymystä” laitteen myyjälle tai maahantuojalle, on asiakkaalle voitu tarjota syyksi jäähdytyksen aiheuttamaa ”suurta kuluerää”.
Nykyään kuluttajien tietämys ilmalämpöpumppujen tuottamaan energiansäästöön vaikuttavista tekijöistä on merkittävästi laajempaa ja syvällisempää kuin ennen. Talvien lämmitystehon tarve ja kulutus vaihtelevat paljon ja suurta eroa tulee siitäkin, vertaillaanko talvia vai vuosia, koska vuoteen mahtuu puolikas kahta eri talvea. Nämä erot voivat sotkea eri aikakausien välistä suoraa kulutusvertailua ja todellisen energiansäästön arviointi vaatiikin vertailutyökaluksi ns. lämmitystarveluvut, joilla haluttuja aikavälejä muunnetaan laskennallisesti paremmin vertailukelpoisiksi.
Tärkeää on myös tiedostaa, että ilmalämpöpumpulla omakotitalossa saavutettavan energiansäästön suuruus on hyvin kohdekohtaista. Säästön suuruuteen vaikuttavat mm. talon pinta-ala, pohjarakenne (lämmön leviäminen), ikä, lämmitysmuoto, lämmönjakotapa, kaikenlaiset lämmityssäädöt talossa sekä laitteen suodattimien puhtaus. Talvella mahdollinen ulkoyksikön lämmönvaihtimen toimintakyvyn heikentyminen jään ja lumen kertymisen vuoksi voi myös vaikuttaa merkittävästi.
Ilmalämpöpumpun suhteellisen edullinen hankintahinta huomioiden se on joka tapauksessa yksi kannattavimmista energiansäästötoimista. Jos siis lämmityskaudella korvaat ilmalämpöpumpulla sähkölämmitystä, voit hyvällä omatunnolla ja sopuhintaan virkistää itseäsi myös jäähdytyksellä kesähelteiden sattuessa.
