Toimin Huoltovarmuuspelissä asiantuntijana pitkän sotilasurani pohjalta. Päätin urani suomalaisen sotataidon sotilasprofessorina, ja kokemus antaa vahvan pohjan tarkastella pelin ratkaisuja sekä sisällöllisesti että toimintalogiikan tasolla.
Olen pelannut sotapelejä vuodesta 1985 lähtien, ensin kadettikoulussa, sittemmin kehittäjänä ja ohjaajana. Ensimmäinen itse suunnittelemani ja johtamani peli käsitteli koko valtakunnan linnoittamisjärjestelmän toimintaa: miten sodan alla rakennetaan sadoille tuhansille sotilaille poterot ja korsut.
Viime aikoina olen peluuttanut maatalouden varautumista pitkiin kriiseihin. Kyse ei ole perinteisistä valmiusharjoituksista, joiden tavoitteena on usein nopea toipuminen, vaan enemmänkin tuotannon muutoksista, joilla vastataan pitkäkestoisiin häiriöihin. Tarkastelemme erityisesti muutoksia tuotantopanoksissa ja viljelysuunnitelmissa.
Nyt olen enemmän huolissani ilmastonmuutoksesta kuin sodasta.
Kiertotalouden rooli huoltovarmuudessa
Huoltovarmuuspelissä etsimme ja kehitämme kiertotalousratkaisuja, joilla tukea siviiliyhteiskunnan toimintakykyä myös pitkittyneissä poikkeusoloissa. Kiertotalous on nopeasti kasvava ja yhä monimutkaistuva ekosysteemi, jota pelkkä sana ”jätehuolto” ei enää kuvaa. Pirkanmaa on tässä kehityksessä kunnianhimoinen edelläkävijä. Kun ekosysteemi kasvaa ja kytkeytyy yhä tiiviimmin osaksi kaikkea tuotantoa, on syytä tarkastella, miten se toimii myös poikkeusoloissa.
Ensireaktio vakavassa kriisissä on usein paluu vanhaan: kaivetaan monttu, kerätään jätteet sinne ja hoidetaan asia kriisin päätyttyä. Tämä ei kuitenkaan palvele huoltovarmuutta, sillä pitkäkestoisessa kriisissä siviiliyhteiskunnan sotataloudesta puuttuu ajan myötä yhä enemmän välttämättömiä tuotantopanoksia. Juuri tässä kohtaa kiertotalous nousee ratkaisevaan rooliin. Se on keino pidentää tuotantoketjujen elinkaarta ja vahvistaa yhteiskunnan joustokykyä.
Huoltovarmuuspelissä määritämme ensin maksimin kahden vuoden sotimisen jälkeen ja katsomme sitten nykyhetkeä siitä käsin polkuna. Jatkuvuudenhallinnan tavoitteena on palauttaa kriisiä edeltänyt tila, mutta Huoltovarmuuspelissä me nojaamme eteenpäin tilaan, joka vie kiertotaloutta eteenpäin, sillä kiertotalous on vastaus kriisiin, ei yksi ongelmista.
Olemme jo alustavasti päättäneet seuraavat asiat:
- Nojaamme Huoltovarmuuskeskuksen pitkän kriisin kehykseen sekä hyödynnämme Pirkanmaan liiton tulevaisuusskenaarioita ja strategiaa.
- Rakennamme konkreettisen, ison pelilaudan, jonka ääreen kokoonnumme pelaamaan ilman tietokoneita.
- Etsimme ratkaisuja yhtenä verkostona.
- Pelaamme kaksi erää. Ensin nykytilanteen ja sitten tilanteen, jossa olemme nykykehityksen myötä noin kolmen vuoden päässä.
Vaikka asia on vakava, se voi samalla avata uusia oivalluksia myös rauhan aikaan: resilienssi eli joustokesto on pääomaa.
Kirjoittaja on Huoltovarmuuspelin asiantuntija, sotilasprofessori, eversti evp. Mika Hyytiäinen.