Kuten olen jo aiemminkin tässä blogissa kirjoittanut, tulevaisuudessa suurin osa Euroopan tarvitsemasta sähköstä voitaisiin tuottaa Saharaan sijoitetuilla aurinkosähköpaneeleilla, joilta sähkö siirrettäisiin hyvin korkeajännitteisillä kaapeleilla. Euroopan sähköntarpeisiin tarvittaisiin vain nokare Saharan aavikkoa ja aurinkopaneelien nykyhinnoilla investointi olisi rahallisestikin erittäin kannattava. Afrikan puolella aurinkoa saadaan vuoden ympäri Eurooppaa runsaammin ja tasaisemmin. Yöaikaisen sähköntarpeen tyydyttämiseksi Euroopassa voitaisiin hyödyntää sekä yksittäisten sähköajoneuvojen akustoja että Saharaan sijoitettavaa sellaista voimalatyyppiä, jossa suolan ja peilien avulla kerättäisiin ensin aurinkolämpöä päiväaikaan ja muunnettaisiin suolaan varastoitunut aurinkolämpö sähköksi yöaikaan höyryturbiinin avulla. Päiväaikaisella aurinkosähkön ylijäämäosuudella voisi lisätä myös istutettujen metsien kastelua Afrikassa ja jopa käyttää sähköä puhtaan vedyn tuotantoon! Meriveden käyttö kastelutarkoitukseen vaatisi paljon energiaa pumppaustehon ja suolanpoistotarpeen vuoksi, mutta metsityksessä tapahtuisi hiilensidonnan ohella monia muitakin hyödyllisiä asioita: aavikoitumisen pysäyttäminen ja jopa kääntäminen toiseen suuntaan, mikroilmaston muokkaaminen haihtumisen seurauksena (sadepilvet), elinolojen paraneminen ja näistä syistä myös ilmastopakolaisuuden väheneminen.
Viime vuoden loppupuolella Suomessa saatiin pientä esimakua, miten Venäjä voisi käyttää Afrikasta Venäjään tulleita siirtolaisia pelinappuloina. Silloin Venäjältä tuupattiin Suomeen lyhyessä ajassa muutamia tuhansia siirtolaisia, mikä on vielä melko pientä ottaen huomioon, että Afrikasta löytynee nykyään useita miljoonia muuttohaluisia siirtolaisia, joiden ensisijaisena suuntana on nimenomaan Eurooppa.
Laaja aurinkosähköhanke toisi vaurautta, teollisuutta, halpaa ja puhdasta sähköenergiaa, työpaikkoja, vakautta ja parempaa infrastruktuuria Afrikan maille, mikä varmasti vähentäisi oleellisesti muuttohaluja Euroopan suuntaan. Aurinkosähkön tuominen Afrikasta Eurooppaan voisikin samalla olla EU:n kaikkien aikojen merkittävin kehitysapuhanke Afrikalle.
