Vaikka rakentamisen energiatehokkuus on parantunut, rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuvien päästöjen osuus on kasvanut. Rakennusosien uudelleenkäyttö voi merkittävästi vähentää päästöjä ja materiaalin kulutusta, mutta erityisesti julkisella sektorilla käytännön toimintamalleja on ollut niukasti saatavilla.
SÄILÖ-toimintamalli vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla vaiheistetun ja käytännönläheisen mallin, joka tukee uudelleenkäytön toteuttamista systemaattisesti ja tehokkaasti. Toimintamalli pohjautuu Nokian ja Oriveden kaupunkien purkuhankkeiden pilotteihin, joissa testattiin tiilien ehjänä irrottamista. Malli kattaa kaikki keskeiset vaiheet rakennusosien ehjänä irrottamisesta ja välivarastoinnista aina uudelleenkäytön suunnitteluun asti.
– Uudelleenkäyttö onnistuu, kun toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin, vastuualueet määritellään selkeästi ja työnkulut koordinoidaan huolellisesti, sanoo hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Heikki Moilanen Kiertotalous Pirkanmaasta.
Toimintamalli on kehitetty osana ympäristöministeriön rahoittamaa (NextGenerationEU) SÄILÖ: Purusta säilöön ja kiertoon -hanketta. Hankkeen päätoteuttajana toimi Ekokumppanien operoima Kiertotalous Pirkanmaa – julkisrahoitteinen, maakunnallinen kiertotalouden kehittämiskeskus. Hanke toteutettiin yhteistyössä Oriveden kaupungin, Nokian kaupungin ja Tampereen yliopiston kanssa.
Tiilien uudelleenkäyttö tarjoaa valtavan päästövähennyspotentiaalin
Rakennusosien uudelleenkäyttö tuo kunnille konkreettisia hyötyjä: se vähentää päästöjä, säästää materiaaleja, vahvistaa paikallista elinvoimaa ja osaamista sekä parantaa hankintojen vaikuttavuutta. Tiilien uudelleenkäyttö voi pienentää elinkaaren aikaisia päästöjä jopa 80 %, mikä tekee siitä yhden tehokkaimmista keinoista vähentää rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia.
Oriveden pilotissa ehjänä irrotettiin noin 40 000 tiiltä, ja kustannuksissa päästiin lähes samaan hintatasoon kuin neitseellisistä tiilistä rakennetussa ratkaisussa.
– Tiilien kustannukset olivat kokonaisuudessaan vain noin 8–9 % korkeammat kuin neitseellisten tiilien, ja samalla saavutettiin jopa 80 % pienemmät CO2 -päästöt. Jos uudelleenkäytettävien tiilien osuus olisi ollut suurempi, hintaero olisi jäänyt noin yhteen prosenttiin eli käytännössä samalle tasolle kuin uusien tiilien käyttö.
Tämä antaa vahvan perusteen uudelleenkäytön puolesta, Moilanen jatkaa.
SÄILÖ-hankkeessa Ideastructura Oy laati kustannus- ja CO₂-laskelmat molemmista tiilien uudelleenkäytön piloteista. Laskelmien tavoitteena oli tuottaa päätöksenteon kannalta olennaista tietoa uudelleenkäytön todellisista hyödyistä ja kustannuksista. Raportissa arvioitiin ehjänä irrotettujen tiilien uudelleenkäytön tuomat CO₂-päästöjen säästöt ja kustannukset verrattuna neitseellisiin tiiliin. Lisäksi tarkasteltiin uudelleenkäytön potentiaalia skenaariossa, jossa pilottikohteiden kaikki saatavilla olleet tiilet – noin 80 prosenttia rakennuksen tiilistä – olisi purettu ja hyödynnetty.
Tutustu ja lataa SÄILÖ-toimintamalli maksutta Kiertotalous Pirkanmaan sivuilta:
SÄILÖ-toimintamalli – julkisen toimijan opas rakennusosien uudelleenkäyttöön – Kiertotalous Pirkanmaa
