Kohti tähteetöntä tulevaisuutta

EkoLive - Arto Rastas ja Jenni Ruotsalo
Jenni Ruotsalo

Tähteetön tulevaisuus kuulostaa hienolta. Ruokahävikkiä ei syntyisi ja kaikki varta vasten käyttöön valmistettu osattaisiin hyödyntää 100-prosenttisesti. Ja biolajittelukin olisi niin tuttua, että se jokin pieni jämä, joka olisi jäämässä yli, osattaisiin lajitella oikeaoppisesti biojätekeräykseen!

Unohdun tuijottamaan keväistä aurinkoa mairea hymy naamalla. Olallani istuva realisti herää tökkimään, että tuo vaikuttaa liian hienolta, miltei utopistiselta. Älä edes uneksi. Mutta onko se mahdollista?

Mietitäänpä. Matkaa tähteettömyyteen nimittäin on. Ruokahävikki on globaali ongelma, joka aiheuttaa turhaa ympäristökuormitusta. Saasyoda.fi tietää kertoa, että armaassa kotimaassamme kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10-15 prosenttia. Kiloissa se tarkoittaa karmeaa 450 miljoonaa kiloa. Ja tästä suurin osa, reilut 30 prosenttia, syntyy kotitalouksissa. Pelkästään tämä kotitalouksissa roskiin heitetty ruoka Suomessa vastaa karkeasti arvioiden 100 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Eniten me heitämme roskiin vihanneksia ja juureksia, kotona valmistettua ruokaa sekä maitotuotteita. Näitä solahtaa jätteisiin yhteensä 33 miljoonaa kiloa. Vuodessa.

Entä se biolajittelu? Sekään ei ole rakettitiedettä, mutta silti sekajätteen joukossa lymyilee biojätettä edelleen noin 37 prosenttia eli yli 300 miljoonaa kiloa joka vuosi. Yksinkertaistettuna siis yli kolmasosa roskapussin sisällöstä on eloperäistä, biojätteeseen kelpaavaa, ympäristöhyötyjä tuottavaa ainesta. Ainesta, jolla voidaan tuottaa ympäristöystävällistä biokaasua sekä ravinteita pelloille.

Suomalaiset toki lajittelevat biojätettä, onneksi. Vuosittain lajittelemme sitä upeat 275 miljoonaa kiloa. Mutta jos kaikki synnyttämämme biojäte, eli tämä 275 miljoonaa kiloa sekä yllä mainittu 300 miljoonaa kiloa lajiteltaisiin, riittäisi siitä voimaa jopa 90 000:lle biokaasulla kulkevalle henkilöautolle koko vuodeksi.

Mitä voimme tehdä?

Väitän, että ruokahävikin syntymisen ja biolajittelulaiskuuden taustalta löytyy inhimillisiä tekijöitä, kuten esimerkiksi kiire, elämäntilanne ja viitseliäisyys. Mutta niihin jokainen meistä voi myös vaikuttaa.

Ruokahävikkiä on erittäin helppo välttää. Mieti etukäteen mitä seuraavina päivinä syöt. Osta hillitysti ja käytä järkevästi. Hyödynnä mahdollinen ylijäävä ruoka seuraavalla aterialla. 

Kahdeksanhenkinen perheemme pyrkii minimoimaan ruokahävikin hyödyntämällä tähteitä, tekemällä ruokaa sen verran kuin ajattelemme syövämme ja jos jotain jää, lajittelemalla jämät biojätteeseen.

Suurelle osalle meistä biolajittelu on tehty äärettömän helpoksi. Taloyhtiössä asuvalle biokeräysastia on tarjolla jätekatoksessa. Ainoa, mitä asukkaan tarvitsee tehdä, on lajitella biojäte erikseen omassa taloudessaan ja kiikuttaa biokeräysastiaan. That´s it.

Omakotitaloasujalla ovat vaihtoehtoina oma biojäteastia, biokimppa naapuruston kanssa tai komposti. Ei kuulosta mahdottomalta.

Tänä vuonna Nokian Koukkujärvelle aukeaa Pirkanmaan Jätehuollon ikioma biolaitos Biomylly, joka ahmii vatsaansa 17 kunnan biojätteet. Ihan jokainen muru mahtuu mukaan ja jo pelkästään Biomyllyn tuottaman ympäristöhyödyn vuoksi kannattaa alkaa biolajitella, ellet sitä jo tee. Biolaitoksen vuosittain tuottamalla biokaasulla ajaisi nimittäin 1000 kertaa maapallon ympäri ja yhden biojätepussin sisältämillä ravinteilla kasvatetaan rukiit 400-grammaiseen ruisleipään!

Vaikutuitko?

Käännetään yhdessä ruokahävikki nollaan ja biolajitteluun sataan. Voisimmeko me pirkanmaalaiset olla edelläkävijöitä tässä?

Tule mukaan striimattuun EKOLIVE-tapahtumaan 13.4. klo 18-19.30

Huhtikuun EkoLivessä keskustellaan hävikin vähentämisestä ja biolajittelun merkityksestä. Tällä kertaa luvassa on ennennäkemätöntä menoa ja meininkiä: illan aloittaa Hävikkikokkikisa, jonka jälkeen siirrytään keskusteluosuuden pariin. Keskustelemassa ovat huippukokki ja ravintoloitsija Arto Rastas sekä Pirkanmaan Jätehuollon biokampanjan tuottaja Jenni Ruotsalo.
 
Vinkkejä biolajitteluun ja hävikkiruokaan löydät muun muassa osoitteista https://www.biojate.info/ ja https://www.saasyoda.fi/vinkit