Kymmenen miljardin puu

EkoLive_puurakentaminen

“On eduksi koko maalle, jos metsät hakataan mahdollisimman tarkasti pois. Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus.” – J. W. Snellman

Ennen metsänreunaa katsottiin pelonsekaisesti sekä nälkäisenä; syödäänkö minut vai onko siellä minulle syötävää.  Metsän tarjoaman ravintomerkityksen vähennyttyä metsä muuttui ensin tervaksi ja myöhemmin puupelloiksi, kasvamaan rahaa. Tänään metsänreunassa näkyvät arvopohjaiset asiat kuten ilmastonmuutos, kansallismaisema, virkistysarvo, hiilensidonta, luonnon monimuotoisuus sekä lajikato. Käynnissä on suomalaisen metsäkäsityksen tuorein identiteettikriisi. Keskustelussa pohdimme, miksi puun jalostusarvo on niin matala? Poltamme puuta lämpölaitoksissa, keitämme sitä selluksi tai myymme lankkuina.  Kuinka tehdä vähemmästä enemmän

Tampereella puurakentamisen tavoiteltu osuus kaupungin luovuttamille tonteille rakennettavista uusista kerrostaloista on tänä vuonna 10 %. Vuonna 2025 osuuden pitäisi olla 15 % ja vuonna 2030 jo viidennes. Mitä se tarkoittaisi esimerkiksi tulevaisuuden kaupunginosaksi nimetyn Hiedanrannan osalta?

Hiedanrantaan on kasvamassa koti 25 000 ihmisen ihmiselle. Tilastokeskus kertoo suomalaisen tarvitsevan keskimäärin 40 m² asuinpinta-alaa, mikä tarkoittaa, että Hiedanrantaan tulisi rakentua peräti miljoona asuinneliömetriä, joista 200 000 m² olisi puusta. Jos ajatus viedään pidemmälle, eli euroihin, niin nykyisellä rakentamisen hinnalla puun osuudeksi muodostuisi 340 miljoonaa euroa. Ja tämä pelkkään asumiseen!

Asumisen päälle puusta voi rakentaa siltoja, kouluja, päiväkoteja, liikuntapaikkoja, sairaaloita. Hiedanrantaan onkin mahdollista upottaa puuta helposti puolen miljardin euron edestä. Jos ajattelu laajennetaan koskemaan koko Suomea, vuonna 2030 puurakentamisen pitäisi olla 10 miljardin arvoinen bisnes.

Tärkeä näkökohta on myös puun ympäristöystävällisuus. Puu sparraa muitakin rakennusmateriaaleja vähähiilisemmiksi ja on oiva materiaali hyödynnettäväksi yhdessä betonin ja teräksen kanssa.

Puu luo työtä, jota syntyy esimerkiksi älykkäiden koneiden valmistajille, konekuskeille, mekaanisen puukäsittelyn automaatiovalmistajille, sahoille, elementtivalmistajille ja heidän jalostajilleen, yliopistoille ja kouluille, arkkitehdeille ja rakentajille.

Puusta hyötyvät myös suomalaisen elinvoiman ja kilpailukyvyn takuunimet, kuten Ponsse, John Deere, Nordautomation, Passimon, Kujakon, Trussmatic, Keitele Group, Kuhmo, CLT-yritykset, rakennusliikkeet ja lukuisat muut toimijat. Jalostusarvon kasvaessa puun työllistävä vaikutus on merkittävä ja rajoillammekin on vähemmän sisääntuloliikennettä rakennusmateriaalien osalta.    

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava on todennut: ”Ihmiset vievät koneilta työt, ihminen tekee edelleen töitä, joissa kone on parempi.”. Puualalla teollinen ja digitaalinen rakentaminen ovat tulossa.  Ihminen saa kaverikseen robotin, joka asentaa rakenteet millintarkasti paikalleen sekä kuvaa ne. Samalla syntyvät tuoteseloste, laadunvarmistus sekä seinän sisällysluettelon.

Valmet Automotivelta kuultua: ”Meillä on 600 robottia, jotka työllistävät 3000 ihmistä. Ilman robotiikkaa, meillä ei olisi tehdastakaan”.  Vähemmästä puusta enemmän arvoa, autonrakennuksesta ja heidän tuotantoketjustaan voidaan oppia paljon.  Digitalisaation avulla voidaan seurata tuotantoketju aina puun kasvupaikkaan saakka ja näin valita tuotantoon vain kestävän kasvupaikan omaavaa puuta.

Kestävä ja vähähiilinen rakentaminen on liiketoimintataloudellinen murros. Teollisen rakentamisen toimijalle tai toimintatavalle on tilaa ja mahdollisuus ylittää katu-uskottava puolen miljardin euron liikevaihdon rajapyykki.

10 miljardin edestä vähemmästä enemmän, kestävän ja elävän metsän puolesta.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Puuosaamista Pirkanmaalle -hankkeessa.

Tule mukaan EKOLIVE-tapahtumaan tiistaina 12.10. klo 18-19.30 G Livelabiin tai seuraa keskustelua striimin välityksellä

Lokakuun EkoLivessä pohditaan, miksi metsien maassa rakennetaan betonista ja teräksestä ja millaisia mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä ekologisella puurakentamisella nähdään erityisesti Tampereella. Illan alustaa Metsäkeskuksen projektipäällikkö Eveliina Oinas, jonka kanssa G Livelabiin keskustelemaan saapuvat Kestävä Tampere 2030 -ohjelmaa luotsaava Laura Inha, TOAS:n toimitusjohtaja Kirsi Koski sekä Rakennusliike Vahvan suunnittelujohtaja Lassi Hintikka.
 
Tapahtuman järjestää Ekokumppanit Oy yhteistyössä Puuosaamista Pirkanmaalle -hankkeen kanssa.
 
Tervetuloa mukaan keskusteluun G Livelabiin paikan päälle tai striimin välityksellä!

Lisää

Ekolive blogeja