Mistä on kestävä joulu tehty?

Kestävän kehityksen mukaisia kirjoja pöydällä

Kevään ja syksyn mittaan olen saanut fasilitoida kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia vaihtuvissa kestävyyteen ja kuluttamisen ilmastovaikutuksiin liittyvissä teemoissa. Joulukuun teemana pääkirjasto Metsossa järjestetyssä tilaisuudessa oli luonnollisesti Kestävä joulu, jota alusti Vauhtimarttojen Elina Särkiniemi. Marttojen vinkit joulun valmisteluun ja viettoon ovat puhutelleet itseäni aiemminkin, joten halusin jakaa niitä vielä teille lukijoillekin.

Vaikka moni martta osaa sitä sun tätä, ja asiat voivat hoitua tehokkaasti, on Marttojen viesti kohtuullisen joulun puolesta. Emilia olikin nostanut viisi joulunajan haastetta, joihin tarttumalla voimme päästä kohti kestävämpää joulua.

Ensimmäinen haaste on turha tavara, jota erityisesti joululahjat edustavat. Lahjoissa laadun tulisikin korvata määrää, mikä tarkoittaa, että yksi, laadukas ja vastuullisesti valmistettu tuote voi olla paljon arvokkaampi kuin sylillinen huonolaatuista krääsää. Laadukas lahja voi olla myös aineeton, kuten lahjakortti hierontaan, lupaus auttaa siivouksessa tai jokin yhteinen tekeminen.

Toinen haaste on kertakäyttöinen tavara, jota jouluna edustavat erityisesti joulukoristeet. Pahimmasta päästä ovat vuosittain vaihtuvat joulun juhlateemat vuosittaista ostettavine uusine koristeineen, jolloin vanhat dumpataan kirppikselle tai roskikseen. Kertakäyttöisen sijaan tulisikin suosia monikäyttöisiä ja aikaa kestäviä tavaroita. Teemoista innostuvien soisi myös löytävän lainaus- ja vuokrauspalveluita.

Kolmas haaste on ruokahävikki, jossa ongelma liittyykin vaihtuvien teemojen sijaan enemmän perinteissä jumittamiseen. Joulun perinneruoat hankitaan tai laitetaan, koska ne kuuluvat jouluun – ei välttämättä siksi, että koko perhe olisi aivan hulluna odottanut joululaatikoiden esiinmarssia tai seitsemättä kahvitarjoilua joulutorttujen kera. Kokeilemisen arvoiseksi vinkiksi Emilia ehdottaakin jouluruokien jakamista teema-aterioiksi pidemmälle ajanjaksolle, kuten adventteihin ja koko joulun ajalle. Lisäksi kannattaa jo ostovaiheessa hieman pohtia ostoksiaan: Mitä kalaa ostan? Suosinko lähiruokaa? Onko kinkku kotimainen ja juhlapöytä kasvis- ja juurespainotteinen?

Entäpä sitten se ruokahävikki? Viime jouluna uutisoitiin jopa kolmanneksen jouluruoista jäävän syömättä, mikä on aivan käsittämätöntä tuhlausta niin ilmaston kuin oman talouden kannalta. Onneksi voimme aina oppia paremmille tavoille. Avuksi Martat ehdottavat pitämään kirjaa joulun ruokailijamääristä, tarjoiluista ja ruokahävikin määrästä ja muokkaamaan seuraavan joulun tarjoiluja ”datan” perusteella kestävämmäksi. Ja jo jouluna kannattaa systemaattisesti syödä pois edellisiltä aterioilta jääneitä ruokia tai pakastaa niitä sopivan kokoisina annoksina. Muista kuitenkin, että jo kertaalleen pakastettua ruokaa ei pidä pakastaa uudelleen.

Neljäs haaste liittyy pakkausmateriaaleihin, noihin aattoillan näkyvimpiin roskiin. Pakkausmateriaalien korvaajiksi on paljon vinkkejä pakkausmateriaalien käyttämisestä uudelleen aina kierrätyskankaisiin lahjapusseihin tai lahjojen antaminen paketoimattomina. Kun hävitettävää pakkausmateriaalia usein kuitenkin vielä syntyy, kuuluu se teippeineen ja naruineen sekajätteeseen, joka poltetaan lämmöksi ja energiaksi.

Olet ehkä kuullut Marttojen herättelevän johtoajatuksen joulusiivouksesta: ”Siivoa kaappisi vain, mikäli aiot viettää joulusi kaapissa”.

Tämä viekin ajatukset viidenteen ja viimeiseen haasteeseen, joka poikkeaa edellisistä. Se on meitä monia vaivaava kiire ja stressi. Tämän haasteen selättämiseksi Marttojen vinkkinä onkin miettiä, mikä joulussa on tärkeintä itselle ja lähimmäisille. Moni meistä haluaa viettää kotona rauhallista joulua, mutta joulun pyhät kiidetään sukuloimassa ja pikavisiiteillä kahvittelemassa. Myös lähimmäisten tapaamisessa voi hyvin käyttää vierailujen jaksottamista pidemmälle aikavälille esimerkiksi adventeista loppiaiseen. Tällöin on myös paremmin aikaa pysähtyä ja aidosti kohdata läheisiä ihmisiä, mikä tässä ajassa on monelle myös se kaikkein paras joululahja.

Martan joulukirjasta Emilia nostikin esiin ajatuksen: ”Joulu ei ole pelkkä tehtävälista, vaan sydäntalven tunnelmajuhla”. Tätä ajatusta noudattaen joulu ei synny tekemällä, ei ostamalla, vaan itsekseen tai läheisten kanssa merkityksellisesti viettämällä.

Vaikka joulun kestävyyshaasteet piilevät paljolti näissä viidessä esitellyssä haasteessa, ei kestäviä tuloksia saada tekemällä paljon muutoksia liian nopeasti. Muutoksiin tuleekin lähteä maltillisen päättäväisesti. Mieti mikä itsellesi tuntuu tärkeältä ja lisää sitä. Siitä alkaa myös jouluperinteiden uudistaminen kestävämmiksi.

Ihanan kohtuullista joulua!

Kirjoittaja on Ekokumppanien projektipäällikkö, joka on jo muokannut tulevan joulun perinteitä ruokahävikin välttämiseksi ja “lyhyen joulun” rauhoittamiseksi: tapaninpäivänä pysytään kotona ja nautitaan aatolta jääneistä jouluruoista.

Lisää

Ajankohtaista luettavaa