Mitä yhteistä on hävikkiruoalla ja työllistymisellä?

Kaukajärven Puhtituvan yhteisruokailun buffet
sanna_teinila
  • Sanna Teinilä
  • if.erepmat@aliniet.annas

Ainakin niillä molemmilla on tärkeä rooli KIERTO – Kiertotalouden toiminnalliset oppimisympäristöt -hankkeessa, jossa kiertotalouden ympäriltä etsitään uutta työtä. Ekokumppanien KIERTO-tiimissä olen päässyt sukeltamaan kiertotalouden ja kestävän kehityksen maailmaan. 

Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen ja materiaalien käyttämiseen uudelleen ja uusiin tuotteisiin. Se on maailma, jonka voi ajatella joskus olleen normaalia, mutta joka sittemmin on unohdettu. Se on maailma, joka nykymuodossaan on vasta löydetty ja kehittyy jatkuvasti. Se on maailma, jonka tulevaisuutta emme tarkkaan osaa edes kuvitella. Se on maailma, johon siirtyminen vaatii rohkeutta ajatella ja opetellaan tekemään toisin kuin on totuttu.

Oma roolini hankkeessa on ollut auttaa erityisesti Ruokapankin toiminnan kehittämistä. Sain ainutkertaisen tilaisuuden tutustua Ruokapankin käytännön toimintaan niin ruokahävikkilahjoitusten noutamisen ja lajittelun kuin diakonisten ruoka-apukassien jakotilaisuuksissa ja yhteisruokailuissa.

Kehittämistyö vaati ymmärrystä toimintaympäristöstä ja asiakkaiden kokemuksista ja tarpeista. Lähdin siis kartoittamaan asiaa palvelumuotoiluajattelua hyödyntäen. Haastattelin työn tekijöitä, havainnoin tekemisiä ja keräsin palautetta asiakkailta. Kuulin kuinka monet ovat jo päässeet alkuun omalla työllistymisen polullaan. Ja että työskentely hävikkiruokalahjoitusten parissa koetaan mielekkääksi. Näin myös välähdyksiä ruoka-apua vastaanottavien ihmisten elämästä. Kuulluiksi tulivat asiakkaiden toiveet Ruokapankin toimintaan ja tuotteisiin liittyen, sekä kiitollisuus, joka oli vallitseva palaute saadusta avusta.

Mielenkiintoisia olivat toistuvat lausahdukset siitä, että hävikkiruokaa on helpompi vastaanottaa (kuin täysin priimaa). ”Silloin voi tuntea osallistuvansa maailman pelastamiseen, kun ruoka ei joudu jätteeksi.” Osallisuuden tunteen ja tekemisen koetaan siis helpottavan avunsaannista aiheutuvaa häpeää.

KIERTO-hankkeessa uutta työtä etsitään kiertotalouden ympäriltä, kehittämällä työttömien työnhakijoiden osaamista työnantajien tarpeisiin. Ja vaikka kiertotalouden monet liiketoimintamallit ja tulevaisuuden työtehtävät ovat vielä syntymättä, tavoitteena on myös vastata erityisesti matalan työllistymiskynnyksen tehtävien tarpeisiin. Entisajan lumppurit ovat nykypäivän tekstiililajittelijoita ja ruokahävikkilahjoituksista kokataan herkullista ja monipuolista hävikkiruokaa, jopa hävikkiherkkuja. Mutta mitä kaikkea uutta kiertotalousajattelu voisikaan tuoda yritysten liiketoimintamalleihin?

Ja mitä kaikkea arvokasta tulevaisuuden kiertotaloudessa työskentelevät voivatkaan vielä tehdä? Sanotaan, että ihminen voi toteuttaa lähes kaiken minkä pystyy kuvittelemaan.  Vain mielikuvitus ja tahto lienevät siis rajana kiertotalouteen perustuvalle toiminnalle, joten eiköhän anneta mielikuvituksen laukata kohti kestävää tulevaisuutta.

KIERTO – Kiertotalouden toiminnalliset oppimisympäristöt -hanketta koordinoi Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut ja sen osatoteuttajia ovat Ekokumppanit Oy, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry sekä TITRY ry.