Nollahukka – kohti kestävämpää elämäntapaa

ekolive_otso
otso_sillanaukee
  • Otso Sillanaukee

Materiaaleja ja tuottajia on helppo syyttää kansainvälisen jäteongelman syntipukeiksi. Vika ei kuitenkaan ole ensisijaisesti materiaaleissa, vaan meissä käyttäjissä ja meidän kulutusvalinnoillamme ylläpitämässä kertakäyttökulttuurissa. Vastuu lepää myös päättäjien ja tuottajien harteilla, sillä lineaarisen markkinatalouden mukaan toimivat tahot voivat edelleen lähes vastuutta tarjota kierrätyskelvottomia kulutustuotteita.

Vastaus maailman roska- ja kulutusongelmiin ei löydy yhden tai kahden materiaalin käytön lopettamisesta, vaan kaikkien materiaalien kulutus- ja käyttötottumusten muuttamisesta sellaisiksi, että ne tukevat kiertotaloustavoitteita.

Ensisijaisesti täytyy vähentää turhaa kulutusta ja varmistaa olemassa olevien materiaalien tehokkaampi kierto koko yhteiskunnassa. Kiertotalousajattelu saattaa kuitenkin tuntua monille abstraktilta käsitteeltä, joka on liian kaukainen asia arkeen yhdistettäväksi. Nykyiseen toimintamalliin tottuneena voi kuluttajan olla hankala ymmärtää kiertotalouteen siirtymiseen tarvittavia muutoksia.

Me ihmiset olemme kuitenkin keskeinen osa ratkaisua: noin 68 prosenttia kaikista ilmaston kannalta haitallisista päästöistä voidaan lukea meidän arkisten kulutusvalintojemme syyksi. Tässä Nollahukka-ajattelu astuu kehään.

Tavoitteena nollahukka

Nollahukka-elämäntyylissä on pohjimmiltaan kyse turhan kuluttamisen, henkilökohtaisen jätemäärän ja muun hukan vähentämisestä. Olen kirjoittanut asiasta laajemmin kirjassani Zero Waste – jäähyväiset jätteille (Kustantamo S&S, 2018).

Kun ottaa tavoitteeksi, ettei mitään päätyisi polttolaitokselle, joutuu merkittävällä tavalla muuttamaan arkisia toimintatapojaan. Tarvitsemme tietoa eri materiaalien ja kulutusvalintojen ympäristövaikutuksista sekä helppoja mahdollisuuksia kierrättää kuluttamiamme materiaaleja.

Yritysten ja julkisen sektorin tulisi tukea kuluttajia kestävämpien valintojen tekemiseen tarjoamalla aidosti vastuullisempia vaihtoehtoja ja mahdollistamalla vastuullista kiertotalouden mukaista toimintaa. Nollahukka-ajattelu ohjaa meitä täyttämään yksilön roolin yhtälöstä.

Pienet teot taklaavat suuret ongelmat

Nollahukka-ajattelu tuo kiertotalouden toimintamallin käytännön tasolle ihmisten arjessa. Se kannustaa käyttäytymisen muutokseen pienten arkisten tekojen ja ajattelun muutoksen kautta. Aikamme valtavia haasteita ei ratkaista yhden ihmisen tai pienen joukon toimesta. Yhdessä tekemällä osamme niin kotona, työpaikoilla kuin äänestyskopissa voimme kuitenkin valaa perustan kestävämmälle tulevaisuuden yhteiskunnalle.

Voimme suhteellisen vaivattomasti muuttaa omia toimintatapojamme sellaisiksi, että ne tukevat yhteiskunnan siirtymää kohti kiertotaloutta. Esimerkiksi keskittyminen omien lajitteluastioiden tyhjänä pitämiseen tuo nämä teot ja valinnat arkeemme käsin kosketeltavalla tavalla.

Aloitin itse kieltäytymällä muovipusseista ja -pulloista sekä take away -kupeista. Nyt kahden vuoden aikana tuottamani sekajätteet mahtuvat litran hillopurkkiin. Kestävämmän elämäntyylin toteuttaminen ei ole tehnyt arjestani raskaampaa, vaan päinvastoin mielekkäämpää. Koen eläväni omien arvojeni mukaista elämää, jossa minulla on mahdollisuus keskittyä siihen, mikä itselleni on olennaista ja tärkeää.

Suhtautumiseni kulutukseen on myös muuttunut. En enää etsi merkityksellisyyttä ja onnellisuutta kulutustavaroista ja materiaalisesta omaisuudesta. Kiertotalouden mukainen kuluttaminen taas luo mielekkyyden tunteita, kun tiedän toiminnan tukevan kestävämmän tulevaisuuden rakentumista edes piirun verran. Kulutus ei enää ole vain tapa tukea omaa elämäntapaani vaan myös yhteiskunnan kestävää kehitystä.

Vähemmän on enemmän

Yhteiskunnallisten toimien ja muutosten toteuttaminen vie aikaa. Ihmisinä ja kuluttajina voimme kuitenkin jo tänään tehdä pysyviä muutoksia, jotka painostavat teollisuutta ja lainsäätäjiä muuttamaan omaa toimintaansa. Meidän on myös hyvä muistaa, että suurimmatkin kansainväliset organisaatiot koostuvat meistä yksittäisistä ihmisistä: voimme omaa käytöstä muuttamalla toimia muutoksen kannustajina suuremmissakin yhteisöissä.

Pienet teot eivät turvaa tulevaisuuttamme ilmastonmuutoksen uhilta. Mutta niilläkin on roolinsa kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa niin meille, kuin tulevillekin sukupolville.