Koronavirusepidemia on aiheuttanut Suomeen poikkeustilan, jollaista ei olla koettu sitten sota-ajan. Hallitsemattoman tuntuisesti leviävä pandemia on ajanut meidät siihen tilanteeseen, että yhtäkkiä emme pystykään pitämään elämämme kaikkia lankoja omissa käsissämme. Tilanne voi tuntua katastrofaaliselta, mutta onko se todella sitä?
Meillä Ekokumppaneillakin maamme hallituksen tiukat mutta tarpeelliset linjaukset näkyvät; olemme joutuneet perumaan lähes kaikki keväälle suunnitellut tapahtumamme, yleensä niin eläväinen avokonttorimme tuntuu muuttuneen huopatossutehtaaksi ja työystäviä näkee lähinnä Skype-, Teams- ja Zoom-sovelluksien välityksellä. Samalla tilanne on kuitenkin tarjonnut varsin tarpeellisen mahdollisuuden tutkiskella toimintatapojamme ja mikä tärkeintä, kehittää niitä.
Samalla tavalla kotikaranteeni, koulujen ja työpaikkojen sulkeminen ja ihmiskontaktien rajoittaminen tarjoaa meille kaikille ainutlaatuisen tilaisuuden uudistaa omaa toimintaamme ja ajatteluamme. Vaikka koronavirus tuli yllättäen, ei se riehu joukossamme ikuisesti. Tee siis nyt jotakin sellaista, mihin sinulla ei normaalisti ole resursseja. Tee jotain poikkeuksellista.
Mene metsään. Katso, kuule, haista, tunne. Kevät on tulossa.
Käy koko kotisi läpi lattiasta kattoon. Onko sinulla siellä jotakin, jota et tarvitse, mutta josta voisi olla jollekin toiselle iloa? Mieti, mistä voisit luopua ja olla silti – tai ehkä juuri siksi – onnellinen.
Halaa perheenjäseniäsi. Te jaatte jo jokaisen kotoanne löytyvän viruksen. Asettukaa mukavasti sohvalle ja katsokaa televisiota niin kauan, että jokainen on saanut valita lempiohjelmansa katsottavaksi.
Ole läsnä itsellesi ja itsesi kanssa. Tutkiskele ajatuksiasi, toiveitasi, halujasi, tarpeitasi ja unelmiasi. Pohdi, mikä sinulle on välttämätöntä ja mikä ei.
Ja kun koronan aiheuttama poikkeustila on ohi, muista kaikki mitä ymmärsit sen aikana ja ota askel kohti elämää, joka on parempi sekä itsellesi että ympäristöllesi.
Kirjoittaja on Ekokumppanien viestintäpäällikkö, joka jää huomenna etätöihin ja lähtee tulevanakin viikonloppuna istumaan yksin suon laidalle.
