Rakkaudesta vaatteisiin

Tervetuloa vastuullisen vaatetuksen oppaan pariin. Sivusto tarjoaa ajankohtaiset vinkit siihen, miten omista, rakkaista vaatteista voi pitää mahdollisimman pitkään hyvää huolta ja miten tehdä uusia hyvän omantunnon ostoksia. Oppaan lopusta löydät myös ohjeet vaatteen oikeappiseen kierrätykseen.

miksi vaatteiden
vastuullisuudesta puhutaan?

Pikamuoti on valittu virallisesti vuoden 2018 turhimmaksi asiaksi (Suomen Luonto). Pikamuodilla tarkoitetaan nopeasti ja halvalla tehtyjä edullisia vaatteita, joita ostetaan ilman harkintaa ja käytetään lyhyen ajan, jos lainkaan. Uudet sesongit valtaavat vaatekaupat jopa viikoittain entisen neljän sesongin sijaan. Koska vaatteiden hinta on tippunut kahvikupin hinnan tasolle, uusien vaatteiden ostokynnys on pienentynyt ja hutiostoja saattaa syntyä entistä helpommin. Tästä syystä myös tekstiilijätteen määrä nousee räjähdysmäisesti. Niin ympäristö- kuin sosiaalisetkin vaikutukset jäävät usein taka-alalle, kun tuotteelle tarvitaan vain mahdollisimman suuri myyntikate.

Ympäristö

Tekstiiliteollisuuden päästöt ovat globaalisti suuremmat, kuin lento- ja laivaliikenteen yhteensä!

Vaatteiden tuotanto on kasvanut 15 vuodessa kaksinkertaiseksi ja samanaikaisesti vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt 36 %. Tiesitkö, että yhden T-paidan valmistaminen tapahtuu usein yli neljässä maassa ympäri maailmaa, sen valmistamisketjun aikana kuluu yli 2000 litraa vettä ja lähes kilo kemikaaleja? Kun kaupasta ostetaan superedullinen vaate hetken mielijohteesta, se ei välttämättä koskaan päädy edes käyttöön. Koko tuotantoketjun aikana on kulunut valtava määrä energiaa, vettä, kemikaaleja ja uusiutumattomia luonnonvaroja - aivan turhaan, jos vaate ei edes päädy ostajansa päälle.

Ihmiset

Sosiaalinen vastuu jää usein vaateketjun voitokkaan myyntikatteen jalkoihin

Vaatteen matka puuvillapellolta loppukäyttäjän vaatekaappiin on hyvin pitkä. Vain pieni osa lopullisesta vaatteen hinnasta päätyy vaatteen tehneelle ompelijalle. Suurimmat tekstiiliteollisuuden ongelmat liittyvät vaarallisiin työoloihin, lapsityövoimaan, pakkotyöhön, matalaan palkkaan ja ylipitkiin työaikoihin. Vaatemerkkejä kannattaa haastaa mukaan vastuullisuuskeskusteluun kysymällä tuotteiden alkuperästä. Kansainvälinen, vuosittain huhtikuussa järjestettävä "Who made my clothes" -kampanja haastaa vaatemerkkejä tuotannon läpinäkyvyyteen.
Vaatevallankumous – Who made my clohtes?

Ennen kaikkea, rakasta vaatteitasi!

Vaatteiden pitkäikäisyys on vastuullisemman vaatetuksen A ja O. Ympäristön näkökulmasta kaikkein kestävintä on, että jo valmistetut vaatteet säilyvät mahdollisimman pitkään käytössä. Jos vaatteita käytettäisiin kaksi kertaa pidempään kuin nykyisin, koko tekstiilialan kasvihuonepäästöt vähenisivät yli 40 prosenttia! (Ellen MacArthur Foundation). Vaatteiden käyttökerrat ei pitäisi olla laskettavissa kahden käden sormilla, vaan yhdelle vaatteelle tulisi syntyä tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia käyttökertoja. Kansainvälisten selvityksien mukaan yhtä vaatekappaletta käytetään keskimäärin vain 160 kertaa. (Suomen Ellen MacArthur).  

vaatehuolto

vastuullista vaatehuoltoa

Jopa kaksi kolmaosaa vaatteen koko elinkaaren aikana aiheutuvista ympäristövaikutuksista aiheutuu käytön aikana – pääosin vaatteen huoltamisesta (pesu, kuivaus, silitys). Tärkeää on tietää, mitä pyykinpesukoneeseen laitetaan ja mitä sinne ei missään nimessä kannata laittaa. Paikallinen tahranpoisto on myös tärkeä keino vähentää koko vaatteen pesukertojen määrää. Usein myös pelkkä vaatteiden tuuletus voi riittää.

säilytä vaatteesi oikein

vaatteiden säilytyksellä on merkitystä

Keskivertovaate oleskelee suomalaisen vaatekaapissa noin kolme vuotta, josta se on aktiivisessa käytössä vain kaksi kuukautta. Varsinkin puolipitoinen vaate pysyy hyvässä kunnossa, kun se säilytetään oikein – eikä esimerkiksi epämääräisessä kasassa tuolilla, josta se joutuu helposti pesuun, vaikka se ei olisi vielä edes pesun tarpeessa. 

vaatteiden korjaus

käyttöikä pitenee korjaamalla

Vaatteiden korjaaminen ja kunnossapito tuovat vaatteelle usein huomattavasti pidemmän käyttöiän. Jos käsitöissä peukalo jää usein keskelle kämmentä, kannattaa kääntyä korjauksen ammattilaisen puoleen. Korjaa.se on maksuton verkkopalvelu, joka yhdistää Pirkanmaan alueen korjaajat ja korjattavat tavarat.

 

Keskivertosuomalaisen vaatekaappi yhdessä vuodessa

Lähteet: Ellen MacArthur Foundation, Suomen Luonto, Martat

miten tehdä kestävämpiä hankintoja?

Todellinen ekoteko on jättää uusi ostos kauppaan. On arvioitu, että 15 viime vuoden aikana vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut. Samanaikaisesti keskimääräinen käyttöikä on lyhentynyt jopa 36 prosenttia.  Uutta vaatetta ei tarvitse aina ostaa uutena: mitä jos ostaisit vaatteen käytettynä tai lainaisit vaatevuokraamosta? 

Koko syyskuu ostamatta uusia vaatteita? Ota haaste vastaan ja klikkaa alla olevaan Facebook-tapahtumaan.

KÄYTETTY VAATE ON UUSI MUSTA

Käytetyn vaateostoksen hiilijalanjälki on aina nolla. Kirpputorit ovat pullollaan vähän käytettyjä (ja jopa käyttämättömiä) laatuvaatteita. Käytetyn vaatteen laatu on tavallaan jo kertaalleen testattu, joten kirpparilta tekee usein yllättävän pitkäikäisiä hankintoja!

Kun ostat uutta, panosta laatuun ja ajattomuuteen

Sanotaan, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Esimerkiksi nahkakengät ovat usein kalliimpia kuin keinonahkaiset. Laadukkaammat nahkakengät kuitenkin kestävät käytössä pidempään ja niitä voi korjata paremmin, joten kestävistä materiaaleista valmistetut vaatteet ja asusteet tulevat usein halpoja versiotaan edullisemmiksi. Vaatteiden yhdisteltävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo kaupassa tai kirpputorilla – yhden illan bilemekko-ostoksia kannattaa välttää.

valitse materiaali käyttötarkoituksen mukaan

Kun vaatteiden materiaaliviidakkoa alkaa tutkimaan, pää voi mennä helposti pyörälle. Vaateostoksilla materiaalin valinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, mihin käyttöön vaate on tulossa. Tarvitseeko vaatteen kestää kovaa kulutusta vai onko valttikorttina vaatteen hengittävyys? Luonnonmateriaalit, kuten puuvilla, on hyvin hengittävä materiaali, kun taas tekokuidut kestävät usein parempaa kulutusta esimerkiksi urheilukäytössä.

vaatteiden ja tekstiilien kierrätys

Tekstiilinkierrätys on tällä hetkellä kansainvälisesti suuren murroksen edessä. Tekstiilijätteen erilliskeräys tulee pakolliseksi EU-maissa vuonna 2025. Suomessa yhden henkilön keskimääräinen tekstiilijätteen määrä vuodessa on noin 13 kiloa eli yhteensä jätettä syntyy Suomessa noin 70 miljoonaa kiloa vuodessa. Tällä hetkellä suomalaisten kotien tekstiilijäte päätyy sekajätteen mukana energiaksi, koska parempia vaihtoehtoja käyttökelvottomalle tekstiilijätteelle ei vielä toistaiseksi ole tarjolla. Kierrätyksen tehostaminen on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on kuluttamisen vähentäminen.

millainen tekstiili on jätettä ja millaiset tekstiilit kuuluvat kiertoon?

EHJÄT JA PUHTAAT TEKSTIILIT

PUHTAAT JA EHJÄT TEKSTIILIT KUULUVAT KIERTOON

Lahjoita vaate kaverille, tavaranvaihtotorille, kierrätyskeskukseen, Nextiiliin tai hyväntekeväisyyteen tai myy käyttökelpoiset tekstiilit kirpparilla.

EHJÄT, MUTTA LIKAISET JA MÄRÄT TEKSTIILIT

LIKAISET TAI MÄRÄT TEKSTIILIT OVAT sekaJÄTETTÄ

Vie tekstiilijätteet lähimpään sekajätteastiaan. Märät tekstiilit tekstiilinkeräysastiassa voi pilata suuren määrän kuivaa, kierrätyskelpoista tekstiiliä, joten märät tekstiilit sijoitetaan aina vain sekajätteeseen.

RIKKINÄISET JA PUHTAAT TEKSTIILIT

Rikkinäiset, mutta puhtaat tekstiilit hyötykäyttöön

Vie käyttökelpoiset tekstiilit esimerkiksi Nextiiliin tai lahjoita esimerkiksi rikkinäiset lakanat eläinsuojeluyhdistykselle. Kuivaa tekstiilijätettä voi myös viedä tekstiilijätteen keräyspisteisiin.

RIKKINÄISET JA LIKAISET TEKSTIILIT

Rikkinäiset, likaiset ja märät tekstiilit ovat jätettä

Vie tekstiilijätteet lähimpään sekajäteastiaan.
nextiili

tekstiilin elämä jatkuu nextiilissä

Nextiiliin voi tuoda puhtaita ja kuivia vaatteita, kodintekstiilejä, tyynyjä, peittoja, asusteita sekä kankaita, käsityö- ja askartelutarvikkeita. Likaiset ja märät tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen, mutta tekstiilit, joissa on pesussa lähtemättömiä tahroja tai reikiä, voi tuoda Nextiiliin. Myymälästä löytyy hurja valikoima mm. lajiteltuja kankaita sekä vintage- ja retro-vaatteita ja asusteita. Nextiili on toiminnallaan yksi tekstiilinkierrätyksen pioneereista Suomessa.

tekstiili lajittelu

lajittele.se muistuttaa, miten jätteet lajitellaan oikein

Ehjät ja puhtaat vaatteet ja tekstiilit kuuluvat kiertoon, likaiset ja märät sekajätteeseen. Rikkinäiset, mutta puhtaat tekstiilit voidaan vielä hyödyntää esimerkiksi Nextiilissä tai omissa askarteluprojekteissa. Pirkanmaan Jätehuollon Lajittele.se-oppaasta voi tarkistaa, miten jätteet lajitellaan oikeaoppisesti.

Tekstiilijätteen määrä tampereella vastaa 206 nyssen painoa!

Tamperelaisten tekstiilijätteen osuus koko Suomen tekstiilijätteestä on noin 3 miljoonaa kiloa. Tämä vastaa noin 206 nyssen painoa. Koko Suomen tekstiilijätteen määrä on arviolta noin 70-100 miljoonaa kiloa, eli noin 13 kiloa asukasta kohti. Yksi nysse painaa noin 14 500 kiloa.

Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia!

Teknologiat kehittyvät jatkuvasti ja uusia ekologisia materiaaleja putkahtelee kuin sieniä sateella. Kierrätysmateriaalien käyttö lisääntyy jatkuvasti. Terapiashoppailu ei ole enää trendikästä ja second hand -vaatteet ovat suositumpia kuin koskaan. Pirkanmaan Jätehuolto on tällä hetkellä mukana Telaketju -hankkeessa, joka on tekstiilin kestävää kiertoa edistävä verkosto. Ekokumppanit Oy on osatoteuttajana KIERTO – Kiertotalouden toiminnalliset oppimisympäristöt -hankkeessa, jossa tekstiilien kiertotalouden edistäminen on merkittävässä roolissa.

SWAP! 2019 -vaatteidenvaihto-tapahtuma | 21.-22.9.2019| KLO 10–16 | FINLAYSONIN ALUE, VOONINKI

Ilmainen kirppis – siis mitä? Tässä tapahtumassa raha ei vaihda omistajaa – vain vaatteet. Tarpeettomaksi jääneet vaatteet, laukut, kengät ja muut asusteet voi tuoda tapahtuman aukioloaikojen puitteissa vaatteidenvaihtopisteelle Vooninkiin. Ilmaisella vaatteidenvaihtoalueella tehdään ”ostoksia” SWAP!-seteleillä – rahaa ei siis tarvitse varata mukaan. Ohjelmassa on myös zero waste -henkisiä työpajoja sekä mielenkiintoisia puheenvuoroja. Kummankin päivän sadalle ensimmäiselle kävijälle on luvassa yllätyslahja!

Yhteystiedot

ek-logo-color_big_final

Sanni Kouhi
projektikoordinaattori

  • fnaav.xbhuv@gnzcrer.sv
  • 044 430 9193

Suvi Suomalainen
viestintäpäällikkö

  • fhiv.fhbznynvara@cwubl.sv
  • (03) 240 5214

SIVUN VALOKUVAT: Visit Tampere (Laura Vanzo, Jose Cuni, Olga Javits, Alex Mazurov), Unsplash, Pexels
SIVUN LÄHTEET: Ellen MacArthur Foundation, Martat, Suomen Luonto, Suomen Tekstiili ja Muoti

2019 © Ekokumppanit Oy

Fontin koko
Kontrasti