Pikamuoti on valittu virallisesti vuoden 2018 turhimmaksi asiaksi (Suomen Luonto). Pikamuodilla tarkoitetaan nopeasti ja halvalla tehtyjä edullisia vaatteita, joita ostetaan ilman harkintaa ja käytetään lyhyen ajan, jos lainkaan. Uudet sesongit valtaavat vaatekaupat jopa viikoittain entisen neljän sesongin sijaan. Koska vaatteiden hinta on tippunut kahvikupin hinnan tasolle, uusien vaatteiden ostokynnys on pienentynyt ja hutiostoja saattaa syntyä entistä helpommin. Tästä syystä myös tekstiilijätteen määrä nousee räjähdysmäisesti. Niin ympäristö- kuin sosiaalisetkin vaikutukset jäävät usein taka-alalle, kun tuotteelle tarvitaan vain mahdollisimman suuri myyntikate.
Vaatteiden pitkäikäisyys on vastuullisemman vaatetuksen A ja O. Ympäristön näkökulmasta kaikkein kestävintä on, että jo valmistetut vaatteet säilyvät mahdollisimman pitkään käytössä. Jos vaatteita käytettäisiin kaksi kertaa pidempään kuin nykyisin, koko tekstiilialan kasvihuonepäästöt vähenisivät yli 40 prosenttia! (Ellen MacArthur Foundation). Vaatteiden käyttökerrat ei pitäisi olla laskettavissa kahden käden sormilla, vaan yhdelle vaatteelle tulisi syntyä tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia käyttökertoja. Kansainvälisten selvityksien mukaan yhtä vaatekappaletta käytetään keskimäärin vain 160 kertaa. (Suomen Ellen MacArthur).
Jopa kaksi kolmaosaa vaatteen koko elinkaaren aikana aiheutuvista ympäristövaikutuksista aiheutuu käytön aikana – pääosin vaatteen huoltamisesta (pesu, kuivaus, silitys). Tärkeää on tietää, mitä pyykinpesukoneeseen laitetaan ja mitä sinne ei missään nimessä kannata laittaa. Paikallinen tahranpoisto on myös tärkeä keino vähentää koko vaatteen pesukertojen määrää. Usein myös pelkkä vaatteiden tuuletus voi riittää.
Keskivertovaate oleskelee suomalaisen vaatekaapissa noin kolme vuotta, josta se on aktiivisessa käytössä vain kaksi kuukautta. Varsinkin puolipitoinen vaate pysyy hyvässä kunnossa, kun se säilytetään oikein – eikä esimerkiksi epämääräisessä kasassa tuolilla, josta se joutuu helposti pesuun, vaikka se ei olisi vielä edes pesun tarpeessa.
Vaatteiden korjaaminen ja kunnossapito tuovat vaatteelle usein huomattavasti pidemmän käyttöiän. Jos käsitöissä peukalo jää usein keskelle kämmentä, kannattaa kääntyä korjauksen ammattilaisen puoleen. Korjaa.se on maksuton verkkopalvelu, joka yhdistää Pirkanmaan alueen korjaajat ja korjattavat tavarat.
Lähteet: Ellen MacArthur Foundation, Suomen Luonto, Martat
Todellinen ekoteko on jättää uusi ostos kauppaan. On arvioitu, että 15 viime vuoden aikana vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut. Samanaikaisesti keskimääräinen käyttöikä on lyhentynyt jopa 36 prosenttia. Uutta vaatetta ei tarvitse aina ostaa uutena: mitä jos ostaisit vaatteen käytettynä tai lainaisit vaatevuokraamosta?
Koko syyskuu ostamatta uusia vaatteita? Ota haaste vastaan ja klikkaa alla olevaan Facebook-tapahtumaan.
Käytetyn vaateostoksen hiilijalanjälki on aina nolla. Kirpputorit ovat pullollaan vähän käytettyjä (ja jopa käyttämättömiä) laatuvaatteita. Käytetyn vaatteen laatu on tavallaan jo kertaalleen testattu, joten kirpparilta tekee usein yllättävän pitkäikäisiä hankintoja!
Sanotaan, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Esimerkiksi nahkakengät ovat usein kalliimpia kuin keinonahkaiset. Laadukkaammat nahkakengät kuitenkin kestävät käytössä pidempään ja niitä voi korjata paremmin, joten kestävistä materiaaleista valmistetut vaatteet ja asusteet tulevat usein halpoja versiotaan edullisemmiksi. Vaatteiden yhdisteltävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo kaupassa tai kirpputorilla – yhden illan bilemekko-ostoksia kannattaa välttää.
Kun vaatteiden materiaaliviidakkoa alkaa tutkimaan, pää voi mennä helposti pyörälle. Vaateostoksilla materiaalin valinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, mihin käyttöön vaate on tulossa. Tarvitseeko vaatteen kestää kovaa kulutusta vai onko valttikorttina vaatteen hengittävyys? Luonnonmateriaalit, kuten puuvilla, on hyvin hengittävä materiaali, kun taas tekokuidut kestävät usein parempaa kulutusta esimerkiksi urheilukäytössä.
Tekstiilinkierrätys on tällä hetkellä kansainvälisesti suuren murroksen edessä. Tekstiilijätteen erilliskeräys tulee pakolliseksi EU-maissa vuonna 2025. Suomessa yhden henkilön keskimääräinen tekstiilijätteen määrä vuodessa on noin 13 kiloa eli yhteensä jätettä syntyy Suomessa noin 70 miljoonaa kiloa vuodessa. Tällä hetkellä suomalaisten kotien tekstiilijäte päätyy sekajätteen mukana energiaksi, koska parempia vaihtoehtoja käyttökelvottomalle tekstiilijätteelle ei vielä toistaiseksi ole tarjolla. Kierrätyksen tehostaminen on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on kuluttamisen vähentäminen.
Nextiiliin voi tuoda puhtaita ja kuivia vaatteita, kodintekstiilejä, tyynyjä, peittoja, asusteita sekä kankaita, käsityö- ja askartelutarvikkeita. Likaiset ja märät tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen, mutta tekstiilit, joissa on pesussa lähtemättömiä tahroja tai reikiä, voi tuoda Nextiiliin. Myymälästä löytyy hurja valikoima mm. lajiteltuja kankaita sekä vintage- ja retro-vaatteita ja asusteita. Nextiili on toiminnallaan yksi tekstiilinkierrätyksen pioneereista Suomessa.
Ehjät ja puhtaat vaatteet ja tekstiilit kuuluvat kiertoon, likaiset ja märät sekajätteeseen. Rikkinäiset, mutta puhtaat tekstiilit voidaan vielä hyödyntää esimerkiksi Nextiilissä tai omissa askarteluprojekteissa. Pirkanmaan Jätehuollon Lajittele.se-oppaasta voi tarkistaa, miten jätteet lajitellaan oikeaoppisesti.
Tamperelaisten tekstiilijätteen osuus koko Suomen tekstiilijätteestä on noin 3 miljoonaa kiloa. Tämä vastaa noin 206 nyssen painoa. Koko Suomen tekstiilijätteen määrä on arviolta noin 70-100 miljoonaa kiloa, eli noin 13 kiloa asukasta kohti. Yksi nysse painaa noin 14 500 kiloa.
Teknologiat kehittyvät jatkuvasti ja uusia ekologisia materiaaleja putkahtelee kuin sieniä sateella. Kierrätysmateriaalien käyttö lisääntyy jatkuvasti. Terapiashoppailu ei ole enää trendikästä ja second hand -vaatteet ovat suositumpia kuin koskaan. Pirkanmaan Jätehuolto on tällä hetkellä mukana Telaketju -hankkeessa, joka on tekstiilin kestävää kiertoa edistävä verkosto. Ekokumppanit Oy on osatoteuttajana KIERTO – Kiertotalouden toiminnalliset oppimisympäristöt -hankkeessa, jossa tekstiilien kiertotalouden edistäminen on merkittävässä roolissa.
SIVUN VALOKUVAT: Visit Tampere (Laura Vanzo, Jose Cuni, Olga Javits, Alex Mazurov), Unsplash, Pexels
SIVUN LÄHTEET: Ellen MacArthur Foundation, Martat, Suomen Luonto, Suomen Tekstiili ja Muoti
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.