Kintulammin retkeilyalueen toteutus käynnistyi yhteistyössä Ekokumppanien ja Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden kanssa ja siitä rakentui kaupungin ensimmäinen retkeilyalue. Kaikille avoin luontokohde sijaitsee Teisko-Aitolahti-alueella. Retkeilyalue perustettiin vuonna 2017 ja kohteen suosio on ylittänyt moninkertaisesti odotukset: perustamisen jälkeen Kintulammille on suunnannut vuosittain noin 38 000–50 000 retkeilijää nauttimaan luonnosta. Alue valittiin valtakunnallisella yleisöäänestyksellä vuoden 2020 retkikohteeksi.
Kintulammin retkeilyalue – retkiä ympäri vuoden pohjoisen Tampereen luonnossa
Asiakas: Tampereen kaupunki, Liikuntapalvelut
Yhteistyössä: Arkkitehdit Mattias Puronniemi, Malin Moisio ja Manu Humppi
Ajankohta: 2017–2018, kehittäminen jatkuu
Palvelut: Retkeilypalveluiden suunnittelu, toteutus, ylläpito ja viestintä
Tavoite
Ennen Kintulammin perustamista Tampereen kaupungilla ei ollut opastettuja ja huollettuja retkeilyreittejä. Tavoitteena oli saada alue sekä rakennukset paremmin retkeilijöiden käyttöön ja madaltaa kynnystä omaehtoiseen liikkumiseen luonnossa. Tähtäimessä oli laaja ja helposti saavutettava retkeilyalue.
Ratkaisu
Toteutimme Kintulammin retkeilyalueen jo vuonna 2007 valmistuneen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan. Suunnitelma määritteli reitit ja taukopaikat, ja sitä päivitettiin vastaamaan uusien toteuttajien toiveita. Lisäsimme reittien turvallisuutta, opastusta ja esteettömyyttä.
Vaikuttavuus
Palvelut rakennettiin alunperin noin 10 000 vuosittaiselle kävijälle. Kävijämäärä nousi jo ensimmäisenä vuonna nelinkertaiseksi. Tänä päivänä Kintulammilla vierailee vuosittain noin 38 000–50 000 henkilöä. Kintulammi valittiin vuoden 2020 retkikohteeksi.
Sinnikästä työtä luontoliikkumisen edistämiseksi
Kintulammi on Tampereen ensimmäinen retkeilylle varattu luontoalue, jossa huomioidaan luontoarvot, esteettömyys, kaikille sopivat helpot reitit ja aukoton opastaminen. Aiemmin Kintulammin toiminta perustui lähinnä retkeilymajojen vuokraamiseen yhdistyksille. Alueen rakentaminen alkoi keväällä 2017 ja päättyi keväällä 2018. Kokonaisuus toteutettiin nopealla tahdilla Tampereen kaupungin liikuntatoimen tilauksesta. Rakentamisessa painotettiin kierrätysteemaa, joka oli resurssiviisas valinta noin 100 000 euron rahoitukseen. Toteutimme suurimman osan rakenteista kierrätysmateriaaleista. Aluetta rakennettiin myös talkoilla.
– Projektin rahoituksen saaminen kaupungin investointiohjelmaan vaati pitkäjänteistä työtä. Isoin onnistuminen oli Ekokumppaneiden mukaan tuleminen toteuttajaksi. Alusta asti oli selvää, että osaaminen ja motivaatio olivat korkealla ja tulevaisuuden näkymät olivat olemassa jatkollekin. Alue on upeasti toteutettu sen arvot huomioon ottaen. On ollut hienoa seurata retkeilykohteiden kehittämistä edelleen, sanoo liikuntapäällikkö Mikko Heinonen Tampereen kaupungilta.
Ekokumppanit rakensi ensimmäisessä vaiheessa neljä laavua ja 15 kilometriä opastettuja reittejä. Tulipaikkoja on tällä hetkellä yhteensä kuusi ja reitistöä noin 18 kilometriä. Laavut ovat tamperelaisten retkeilevien arkkitehtien suunnittelemia, uniikkeja ja ympäristöönsä luonnonmukaisina sopivia. Suunnitteluvaiheen arkkitehtien työryhmässä olivat mukana Manu Humppi, Malin Moisio ja Mattias Puronniemi. Työryhmä toteutti laavurakenteiden ideoinnin ja suunnittelun. Rakenteet ovat herättäneet kansallista ja myös kansainvälistä kiinnostusta arkkitehtuurin alalla.
Alusta asti oli selvää, että Ekokumppanien osaaminen ja motivaatio olivat korkealla ja tulevaisuuden näkymät olivat olemassa jatkollekin. Alue on upeasti toteutettu sen arvot huomioon ottaen. On ollut hienoa seurata retkeilykohteiden kehittämistä edelleen. – Mikko Heinonen, liikuntapäällikkö, Tampereen kaupunki
Kirkkokiven laavulle rakennettiin esteetön reitti, jonka jatkamista suunnitellaan. Kuva: Julia Kivelä.
– Kohdetta rakennettiin Ekokumppanien vetämän rakennustiimin, opiskelijoiden, Tampereen Sarkan ja talkoolaisten kesken. Kohteen käyttöaste ja suosio todettiin vasta vuoden 2018 aikana, jolloin myös muut kaupungin yksiköt kiinnostuivat retkeilyn tuomista mahdollisuuksista, kertoo retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelä Ekokumppaneilta.
Nopeasti reitistön avaamisen jälkeen tuli selväksi, että palvelulle on runsaasti kysyntää ja käyttäjiä on enemmän kuin ennakkoon arvioitiin. Projekti toimi lähtölaukaisuna Tampereen kaupungin suunnitelmalliselle ja tavoitteelliselle retkeilypalveluiden kehittämiselle. Mäkelä jatkaa Kintulammin tärkeimmän vaikutuksen näkyvän siinä, että projektin myötä retkeily on nostettu Tampereen kaupungilla vakavasti otettavaksi luontoliikkumisen ja luontoyhteyden saavuttamisen lähteeksi. Retkeilyn sekä luonnossa oleilun ja liikkumisen merkitys on koko kaupungin asia. Palvelua halutaan tarjota kaikille ja eri puolilla kaupunkia.
Palkittu Kintulammi on näyttänyt suuntaa retkeilykohteiden kehittämiselle
Kintulammin alue rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi Tampereen kaupungin lahjana 100-vuotiaalle Suomelle vuonna 2018. Yhteensä 608,5 hehtaarin alue koostuu kolmesta osasta, ja se on Tampereen laajin luonnonsuojelualue.
Kuuden ehdokkaan joukosta Kintulammi valittiin vuoden 2020 retkikohteeksi. Retkikohdekilpailun järjestää vuosittain Helsingin messut ja ehdokkaiden valintaraatiin kuuluu maan johtavia retkeilyasiantuntijoita. Valinnan ehdokkaiden joukosta tekee yleisö, joka voi äänestää haluamaansa kohdetta. Kintulammi keräsi kilpailun äänistä 40 %.
– Kintulammi on noussut Tampereen käyntikortiksi ja erinomaiseksi esimerkiksi retkeilyalueiden saralla. Alueella on monta seikkaa, jotka erottavat kohteen nykyisistä retkeilyalueista, kuten luonnonmukaiset ja kierrätysmateriaaleista toteutetut rakenteet, talkootyö, pienet ympyrälenkit, aidosti metsässä olevat taukopaikat ilman tieyhteyttä sekä aukoton opastus, toteaa Mäkelä.
Kintulammin ja Hervantajärven retkeilyalueet ovat kävijämääriltään kaupungin merkittävimpiä rakennettuja retkeilykohteita. Näissä kohteissa vierailee noin 40 % kaikista mitatuista kävijöistä. Kaikkiaan Tampereen kaupungin retkeilykohteiden taukopaikoilla käy vuosittain noin 220 000 vierailijaa.
Retkeilyn palveluohjelma 2026–2035 luo suuntaviivat ja vision Tampereen retkeilypalveluiden kehittämiselle. Ohjelman perusteella suunnitellaan ja toteutetaan uudet sekä hoidetaan nykyiset kohteet. Kintulammille on suunnitteilla uusia reittejä ja taukopaikkoja, varauslaavu sekä Teeren taival ‑reitin valmistuminen palveluineen Pukalaan ja edelleen Orivedelle.
Omaehtoisen liikkumisen lisääminen on ollut osa Tampereen kaupungin strategiaa pidemmän aikaa. Retkeilykohteet täydentävät kokonaisuutta ja ovat osa liikkumisen eteen tehtävää yhteistä kehittämistä. Retkeilyrakenteet ovat erittäin kustannustehokas tapa järjestää asukkaiden liikkumista ja tuottaa mitattavissa olevia hyvinvointivaikutuksia. Nykyisin retkeilypalveluita järjestetään kaupungin kiinteistötoimen tilauksesta.
