Sähkön hinta puhuttaa – energiamurros huimassa vauhdissa

pexels-mikhail-nilov-6963924
Mediassa on jatkuvasti nostettu esille sähkön hintaan liittyvä sähkön riittävyyskysymys, mutta turhan harvoin asiaa on täsmennetty, onko lopulta kyse sähkön tehohuipuista, vuotuisesta polttoaineiden/energian riittävyydestä vai kummastakin. Keinot näihin kahteen ovat nimittäin toisistaan poikkeavia. Kovien pakkasten aikaan sähköntuotannon tehokapasiteetti on kesään verrattuna vähäisempi, koska silloin muun muassa tuulisähkön tuotanto voi olla lähellä nollaa. Aurinkosähkötuotanto on sydäntalvella myös lähes nollassa.

Kiertäviä sähkökatkoja?

Viimeaikaisten uutisten mukaan kahden tunnin kiertävät sähkökatkot olisivat keinovalikoimassa mukana mahdollisen huipputeho-ongelman varalle. Huipputehopiikkien valtakunnallinen tasoittaminen sähkökatkoilla on kuitenkin rajallista, koska sähköjen palattua muun muassa sähkötoimiset lämmittimet, mukaan lukien lämpöpumput, pyrkivät kirimään parin tunnin lämmitysvajeen kiinni koska talo ja/tai vesivaraajat ovat ehtineet parin tunnin ajan viilentyä eli huonoimmassa tapauksessa sähkötehon kulutuspiikki vain hieman siirtyy ajallisesti. Kysyntähuiput sähkölle ajoittuvat normaalisti tyypillisimmin kovimpien pakkasten varhaisiin arkiaamuihin, tosin pari viikkoa sitten nähtiin kesäkauden ylivoimainen tuntikohtainen pörssisähkön hinnan ennätys, noin 1,07 euroa per kWh. Tänäänkin 23. elokuuta sähkön pörssihinnan keskiarvo on peräti 50 snt/kWh ja nousee illalla enimmillään noin 93 senttiin.

Pörssisähköä?

On uutisoitu, että ainakin muutamat sähköyhtiöt ovat jo alkaneet uusissa sopimuksissa ainakin toistaiseksi pitäytyä vain ”pörssisähkösopimuksissa”. Moni on tätä älähtänyt mutta hyvänä puolena kuitenkin niissä on, että sähköä ostava osapuoli maksaa vain pörssisähkön mukaisen tuntihinnan lisättynä pienellä provisiolla, ei siis mitään ”riskilisää” hintaan. Erittäin hyvänä puolena myös on, että sähkönostajalla on tällöin mielekästä toteuttaa tehokkaasti kulutusjoustoa, ajoittaen kulutustaan mahdollisuuksien mukaan edullisemmille sähkön tunneille. Omaehtoista huipputehojensa leikkaamista rakennuksissa voidaan tehdä kotitalouksia myöden niin asukkaiden käyttötapojen kuin säätötekniikan tai taloautomaation avulla. Vaikkapa talojen lämmityksestä voidaan siirtää kalleimpia tunteja edullisemmalle vuorokaudenajalle, joka on tyypillisesti yöaikaan, suorittamalla lämmön ”ylilataamista” rakenteisiin ja vesivaraajiin. Vesivaraajat voidaan ajastimen kautta ohjata toimimaan yöaikaan ja myös syvälle betoniin asennetut lattialämmitykset varaavat hyvin lämpöä. Ajastimella varustetut termostaatit voidaan asentaa valittuihin lattialämmityspiireihin, ennen kaikkea märkätilojen lattialämmityspiiriin. Huipputehojen leikkaamisessa varsinkin maalämpöpumput ja pellettilämmitys sekä puulämmityksen käyttö kovilla pakkasilla ovat tehokkaita ja taloudellisesti kannattavia toimia. Osa lämpöpumpuista on myös suunniteltu valitulla aikaohjauksella toimivaksi, joka voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön. Kukin voi myös osaltaan miettiä, voiko ajallisesti siirtää vaikkapa omaa pyykinpesua, suihkun tai saunan käyttöä.

Viisas ja valistunut kuluttaja toteuttaa sekä kulutusjoustoa että tehostaa uusiutuvan energian käyttöään alentaen sekä vuotuista kulutusmääräänsä että maksamansa energian yksikköhintaa.

Vuotuiseen kulutukseen omakotitaloissa puolestaan vaikutetaan investoimalla aurinkosähköön, aurinkolämpöön, puupelletti- tai lämpöpumppulämmitykseen sekä käyttötapojen ja jopa LVI-tekniikan säätöjen avulla. Viisas ja valistunut kuluttaja toteuttaa sekä kulutusjoustoa että tehostaa uusiutuvan energian käyttöään alentaen sekä vuotuista kulutusmääräänsä että maksamansa energian yksikköhintaa.

Sietokykyä sähkölaskuihin

Monissa artikkeleissa on ”unohtunut” että sähkön loppukäyttäjän maksettavaksi tulee edelleen tuttuun tapaan myös sähkövero ja sähkön siirtomaksu. Sähkövero ja siirtomaksu eivät riipu sähkön senhetkisestä hinnasta. Kuluttajan maksama sähkön kokonaishinta uusissa 24 kk sopimuksissa nousee kuluttajilla tätä kirjoittaessa suunnilleen tasolle 35-45 snt/kWh. Eli, jos teet nyt uuden 24 kk määräaikaisen sähkösopimuksen ja vuotuinen kulutuksesi on vaikkapa 20 000 kWh vuodessa, tulevan 12 kk sähkösi maksaa sinulle noissa puitteissa noin 7000 – 9000 €! Tulevaisuuden kehitys ratkaisee millainen sähkösopimus on kannattavin, vaihtoehtoina ovat määräaikainen 12 kk, 24 kk tai 36 kk, pörssisähkön tuntihinnoitteluun suoraan perustuva tai toistaiseksi voimassaoleva sopimustyyppi. Pörssisähkösopimuksen huonona puolena on, että se edellyttää maksajalta sietokykyä hyvin vaihteleviin sähkölaskuihin, kesällä pieniin ja talvella hyvin suuriin. Sopimustyypin valinta ei nykytilanteessa ole helppo, moni tekijä vaikuttaa mikä vaihtoehto on juuri sinulle kannattavin. On kuitenkin helppo sanoa että kaikki vaihtoehdot ovat uusissa sopimuksissa kalliita ja valinta pikemminkin vaikuttaa miten suuria sähkölaskujen väliset erot milloinkin ovat.

Asiantunteva alueellinen energianeuvoja auttaa maksutta ja puolueettomasti

Tuntuuko hankalalta? Ole yhteydessä alueelliseen energianeuvojaasi – saat puolueetonta ja asiantuntevaa neuvontaa maksutta! Energianeuvoja voi neuvoa myös sähkösopimustyyppiin tai sen kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Hyödynnä siis maksutonta energianeuvontaa 😊

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueella energianeuvontaa antaa Ekokumppanit Oy, katso yhteystiedot Rane – Rakentamisen ja asumisen energianeuvonnan verkkosivuilta.

Kirjoittaja

Sami Seuna

Sami Seuna

diplomi-insinööri, energia-asiantuntija

Ekokumppanit Oy

Lisää

Ajankohtaista luettavaa