Vesihuolto – yhdyskunnan korvaamaton palvelu

ekolive-blogi_2021-12-14_onko-vesi-itsestaanselvyys
Tapio S. Katko

Tapio S. Katko

Maassamme siirryttiin kiertotalouteen, kun vuonna 1953 tuli käyttöön käsite vesihuolto eli talousvesi ja jätevesihuolto yhdessä. Tuohon aikaan Suomen naiset kävelivät joka päivä matkan maasta kuuhun kantaessaan vettä navettaan ja asuntoon. Sen jälkeen kehitys on ollut huimaa ja nykyään maamme on kansainvälisesti vertailtuna toimialan maailman kärkeä.

Puhdas vesi ja sanitaatio on yksi YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteesta. Tämän lisäksi vesi liittyy kaikkiin muihinkin kehitystavoitteisiin. Puhdasta vettä puuttuu lähes kahdelta miljardilta, turvallinen sanitaatio 3,6 miljardilta ja perushygienia 2,3 miljardilta ihmiseltä. Maailman jätevesistä 80 prosenttia jää täysin puhdistamatta.

Vesihuollossa tehdyt päätökset voivat vaikuttaa jopa yli sata vuotta. Yhdyskuntien vedenhankinta on kaikkialla tärkein vedenkäyttömuoto. Vesi on yhtä aikaa monimuotoinen oikeus, hyödyke ja luonnonvara. Vesiensuojelu on yksi maamme menestystarinoista. COVID-19 muistutti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on kriisikestävyyden eli resilienssin ja hyvinvoinnin kannalta.

Harvemmin tulemme ajatelleeksi, mitä kaikkea vesihuoltoon kätkeytyy. Näistä voi muodostua myyttejä, pinttyneitä puolitotuuksia. Vesihuoltoa väitetään usein näkymättömäksi. Mutta jos jokainen meistä käyttää vettä eri tavoin useita kertoja päivässä, miten se voi olla näkymätöntä?

Eräs myytti väittää, että vesihuolto kuluttaa verovaroja. Todellisuudessa kulut katetaan kuluttajamaksuilla. Toisen myytin mukaan ongelmat poistuvat pelkästään suurentamalla laitoskokoa. Pienten laitosten yhdistäminen ei kuitenkaan poista alan suurimpia ongelmia: liian vähäistä verkostojen uusintaa, riittämätöntä ja yksipuolista tutkimusta sekä vähäistä ennakoivaa viestintää.

Usein veden käsittelyn ja jäteveden puhdistuksen kuvitellaan olevan kallista. Niiden osuus vesihuollon kokonaiskustannuksista on kuitenkin korkeintaan 20 prosenttia. Valtaosa kustannuksista muodostuu vesijohto- ja viemäriverkostoista.

Vesihuollon kehitys vaatii erityisesti järkeviä instituutioita. Nobelisti Douglas C. North viittaa jalkapalloanalogiaan; instituutiot ovat muodollisia ja epämuodollisia pelisääntöjä, kun taas organisaatiot ovat pelaajia. Vesihuollon pelaajilta vaaditaan hyvää yhteispeliä ja roolitusta.

Perustimme vuonna 1998 vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmän (CADWES www.cadwes.com) Sen toiminta-ajatuksena on “tuottaa korkeatasoiseen moni- ja poikkitieteellisen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja koulutusta vesihuoltopalveluiden ja vesivarojen kestävän käytön institutionaalisesta kehityksestä ja kehittämisestä”. Monet ryhmästä ovat työskennelleet kehittyvissä maissa, joissa institutionaaliset puutteet erityisesti näkyvät.

Vesihuoltolakia uudistetaan parhaillaan. Siihen tulisi saada nykyistä selvemmät vaatimukset saneeraukselle ja tehdä vesihuollon kehittämissuunnitelma pakolliseksi. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan olisi varattava yksi prosentti kaikissa isoissa hankkeissa kuten Ruotsissa ja Belgiassa tehdään. Vesihuoltolaitosten kansainvälistymiseen tulisi osoittaa liikevaihdosta yksi prosentti. Näin toimitaan Tanskassa.

Alan tutkimuksen ja koulutuksen tulee vastata nykyistä paremmin yhteiskunnallista todellisuutta. Vesihuolto on erityisen vahvasti paikallista toimintaa. Tutkitun tiedon teemavuoden puitteissa lukeminen, tutkimus ja opetus kannattavat aina!

Kirjoittaja on kansainvälisesti tunnustettu dosentti ja tietokirjailija, joka on työskennellyt vesihuollon parissa niin Euroopassa, Afrikassa kuin Yhdysvalloissa sekä julkaissut kymmeniä julkaisuja vesihuoltopalveluiden kehityksestä. Tällä hetkellä kirjoittaja toimii vierailevana vanhempana asiantuntijana Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnassa. Lisälukemista kirjoittajalta:

Katko T. 2013. Hanaa! Suomen vesihuolto: kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys. VVY.

Katko T. ym. (4/2022). Vesihuollon myytit. Vastapaino..

Tule mukaan EKOLIVE-tapahtumaan tiistaina 14.10. klo 18-19.30 G Livelabiin tai seuraa keskustelua striimin välityksellä

Suomen Akatemian Tutkitun tiedon teemavuoden viralliseksi tapahtumaksi valitussa joulukuun EkoLivessä kuulemme, mitä meille arkipäiväisenä näyttäytyvä, 24/7 toimiva vesihuolto vaatii ja miksi vedestä kannattaa maksaa myös “Tuhansien järvien maassa”. Illan alustaa dosentti, tietokirjailija Tapio S. Katko, jonka lisäksi aiheesta keskustelemassa ovat Tampereen Veden tuotantojohtaja, dosentti Riitta Kettunen sekä Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen.
 
Tapahtuman järjestää Ekokumppanit Oy yhteistyössä Tampereen Veden kanssa.
 
Tervetuloa mukaan keskusteluun G Livelabiin paikan päälle tai striimin välityksellä!

Lisää

Ekolive blogeja