Varpaita nipistelee… Pihistelet suihkuveden lämmityksessä värjöttelemällä kylmässä suihkussa. Tässä sitä energiaa säästyy! Mutta paljonko? Pienikin hyvä teko auttaa, mutta pienet asiat eivät saa viedä huomiota asioilta, joilla todella on merkitystä. Haluan tuoda esiin huomioita, jotka auttavat ymmärtämään mikä energiakeskustelussa on suurta ja merkityksellistä, ja minkä taas voi jättää vähemmälle huomiolle – mahdollisimman puolueettomasti.
Puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Kaupungit kuluttavat yli kaksi kolmasosaa maailman energiasta ja tuottavat 70 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu joka kolmas suomalainen. Kaupunkien päästövähennysten konkreettisilla ratkaisuilla on siis suuri vaikutus paikallisesti sekä aivan käsittämättömän kokoinen kansainvälinen markkina, joka kasvaa.
On tärkeää, että kotimaamme energiakeskustelu perustuu faktoihin. Tunne taas on olennainen osa omantunnon kysymyksiä. Joskus on joku sanonut, että tiedolla ihminen perustelee asiat, jotka hän on jo tunteella päättänyt. Silti tutkittu tieto täytyy saada päärooliin suuria yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä! Tuo tieto on vielä esitettävä niin, että jokainen voi sen helposti ymmärtää.
Se mikä toimii Suomessa ei välttämättä sellaisenaan toimi muualla – ja toisinpäin. Mutta erilaisuudesta huolimatta ilmastonmuutosta vastaan taistellaan yhdessä. Ilmasto on kaikkien yhteinen.
Ihminen voi kiivaasti vastustaa jotain tiettyä energiantuotantomuotoa, tai sydämellään kannattaa toista. Päättäjien (ja meidän, jotka päättäjät valitsemme) tehtävä on kuitenkin katsoa kokonaisuutta siten, että energiasuunnitelmassamme on järkeä. Tavoitteen on oltava ekologisesti, sosiaalisesti ja kansantaloudellisesti kestävä ja tavoitteen on perustuttava tutkittuun tietoon. Ennen kaikkea on uskallettava myös muuttaa vanhoja käsityksiä, kun sen paikka on.
