Kyseessä on Rovastinkankaan alakoulun laajennusosa, jossa hyödynnetään entisen ammattikoulun rakennusta. Purettavasta rakennuksesta otetaan talteen kantamattomien väliseinien hyväkuntoiset tiilet, joita on kaikkiaan noin 40 000 kappaletta. Tiilet välivarastoidaan ja niitä tullaan käyttämään uuden laajennusosan rakentamisessa vuosina 2025–2026.
Tiilien purku on käynnissä vielä tämän viikon ja siitä vastaa Purkupiha Asbestityöt Pori Oy. Nyt voidaan kuitenkin jo todeta, että purussa päästään hyvin lähelle uuden tiilen hintaa, mikä ei ole itsestäänselvyys projektissa, jossa luodaan täysin uudet toimintamallit.
– Suurin säästö tulee CO2-päästöistä, jotka ovat neitseellisiin materiaaleihin verrattuna nollassa. Suomessa on toteutettu aikaisemmin vain muutamia vastaavia projekteja, jotka nekin pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, mutta toimintamalli edustaa rakentamisen tulevaisuutta, sillä siinä on suuri CO2-säästöpotentiaali, kertoo Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaasta.
Julkisrahoitteinen kiertotalouden kehittämiskeskus, Kiertotalous Pirkanmaa, jota operoi Ekokumppanit, on toiminut Oriveden kumppanina kiertotalouden mukaisessa kehitystyössä tiilien uudelleen hyödyttämiseksi.
Purettavat rakennukset tulevaisuuden materiaalipankkeja
Rakentaminen on hyvin materiaali-intensiivinen ala, jonka päästövaikutukset ovat noin 30 % kaikista Suomen CO2-päästöistä. Samaan aikaan, kun rakennusalalla on valtava tarve saada hiilidioksidipäästöt alas ja resurssitehokkuutta ylös, materiaalikierto ei kohtaa. Kiertotalous tarjoaa tähän ratkaisun, kun mietitään laajamittaisesti purettavien kohteiden potentiaalia esimerkiksi tulevaisuuden materiaalipankkeina
Suomessa on tutkittu rakenteiden ja materiaalien ehjänä purkua sekä uudelleenkäyttöä paljon, mutta varsinainen toimintaympäristön muutos tarvitsee Oriveden kaupungiorganisaation kaltaisia rohkeita edelläkävijöitä, jotka lähtevät liikkeelle. Vasta, kun tehdään konkreettisesti uutta, päästään kiinni niihin asioihin, joita pitää kehittää, jotta koko toimintaympäristö muuttuu.
– Tähän rakennusprojektiin on liittynyt paljon testaamista esimerkiksi materiaalien turvallisen uudelleenkäytön kannalta, samalla kun on tehty kovan luokan kehittämistä ja asioita täysin uudella tavalla. Se on kysynyt Oriveden kaupungilta muutoskykyä ja innovatiivista ajattelua, mikä ei ole kuntaorganisaatiossa itsestäänselvyys, päättää Tuukkanen.
