BRICS-maiden joukkoon riittää nyt tunkua kuin bensapumpulle ”tarjouspäivänä”. Keskiössä ovat erityisesti Afrikan maat, joiden kanssa Venäjäkin on pyrkinyt liittoutumaan.
ST1:n toteuttamassa hankkeessa Marokkoon istutettiin metsää, jota kasteltiin koeluontoisesti pohjavedellä, jätevedellä ja suolasta puhdistetulla merivedellä. Alueen metsityksessä tapahtuisi hiilensidonnan ohella monia muitakin hyödyllisiä asioita: aavikoitumisen pysäyttäminen ja jopa kääntäminen toiseen suuntaan, mikroilmaston muokkaaminen vesien haihtumisen seurauksena (sadepilvet), elinolojen ja elintason paraneminen sekä näistä syistä ilmastopakolaisuuden väheneminen kohti Eurooppaa.
Istutetun metsän uutisoitiin toimivan kaksinkertaisesti hiilinieluna Suomen metsiin verrattuna. Vesivarojen riittävyys ja pohjaveden syvyys on kuitenkin Afrikassa monin paikoin haaste; suurikokoinen puu voi ”juoda” jopa satoja litroja vettä päivässä. Merivettä kyllä riittää kastelutarkoitukseen, mutta sen haasteena on pumppausetäisyys ja suolanpoistotarve. Meriveden käyttö kastelussa vaatii siis paljon energiaa. Tässä prosessissa voimanlähteenä voidaan kuitenkin käyttää aurinkosähköä, jonka tuotannolle Afrikassa on loistavat olosuhteet ympäri vuoden. Aurinkosähköllä voitaisiin samalla hoitaa muukin alueen oma sähköntarve, siirtää (ja myydä) tuotettua sähköä Eurooppaan ja joustavasti käyttää erityisesti kesäkauden ”ylijäämäsähköä” kasteluun.
Olen aiemmin blogannut aurinkosähkön tuotantomahdollisuudesta Afrikassa ja siihen liittyvästä sähkön vientimahdollisuudesta Eurooppaan: www.ekokumppanit.fi/julkaisut/aurinkosahko-sahara-2023/
Kirjoitin tuolloin, että suurin osa Euroopan tarvitsemasta sähköstä voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa Saharaan sijoitetuilla aurinkosähköpaneeleilla. Koko Euroopan sähköntarpeisiin pitkälti riittävälle aurinkopaneelimäärälle tarvittaisiin vain pieni nokare maapallon pinta-alasta ja sekin käytännössä aavikolta. Afrikan puolelta aurinkosähköä saataisiin vuoden ympäri Eurooppaa tasaisemmin ja runsaammin ja esimerkiksi yöaikaisen sähköntarpeen tyydyttämiseksi Euroopassa voitaisiin hyödyntää hajautettua sähköenergiavarastoverkostoa eli yksittäisten sähköajoneuvojen akustojen varausta.
