Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti sähkön hinta on korkeimmillaan silloin, kun sille on eniten kysyntää. Tyynenä pakkaspäivänä tarvitaan paljon sähköä lämmitykseen samalla kun tuulimyllyt ovat poissa pelistä. Kun vesivoimalaitosten säätövoima ei riitä tilannetta korjaamaan, hiiltä tai kaasua käyttävät voimalat lisäävät pökköä pesään kotimaassa tai ulkomailla.
– Jos aiomme saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteemme, meillä on kova paine siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Tuulivoiman merkitys sähkön tuotannossa onkin lisääntynyt huimin askelin ja sen osuus saattaa seuraavan vuosikymmenen alussa olla jo puolet kokonaistuotannosta, energia-asiantuntija Rami Kotilainen Ekokumppaneista toteaa.
– Tämä tarkoittaa, että meille tulee voimakkaita tuotantovaihteluita sähköverkkoon. Yhteiskunta myös sähköistyy huimaa vauhtia, joten sähkön tarve kasvaa. Ajan myötä uudet energialähteet, esimerkiksi vihreä vety, pienydinvoimalat (SMR) sekä muut mahdolliset tulevaisuuden ratkaisut kuten fuusiovoima tasapainottavat tilannetta, mutta ainakin ylimenokaudeksi tässä tarvitaan kysyntäpuolta kaveriksi.
– Kulutuksen ennakoitavuus on tärkeää. Meillä kuluttajilla on tässä oikeastaan aika paljon merkitystä!
Pörssisähkösopimuksella voi päästä isoihin säästöihin
Jokainen joka on säästänyt sähköä tai ajoittanut sen käyttöä kulutushuippujen ulkopuolelle voi röyhistää vähän rintaansa ja pitää itseään pienenä ilmastosankarina. Sähkökriisin aikana kulutus laski kymmenisen prosenttia.
Jos haluaa, että sähkön hinta on mahdollisimman kannustava konsultti, Rami Kotilainen suosittelee pörssisähkösopimusta. Sen avulla voi myös säästää pitkän jonon euroja, varsinkin, jos asuu sähkölämmitteisessä talossa.
Sähkön hinta sähköpörssissä kävi kriisin aikana jopa yli euron kilowattitunnilta. Ei siis ihme, että siitä on tullut monelle melkoinen mörkö. Aivan turhaan, sillä sähkön hinta pörssissä on pitkällä aikavälillä halvempaa kuin määräaikaisissa tai toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa.
– Tunti tunnilta hinnoiteltu pörssisähkö voi ajoittain olla hyvinkin kallista, mutta tavallisesti kyse on nimenomaan tunneista. Vastaavasti sopivan tuulisena päivänä hinta voi olla jopa negatiivinen. Täysin ilmaista sähköä ei kuitenkaan koskaan ole saatavilla, koska vähintään sähkön siirtomaksut ja sähkövero tulevat maksettaviksi, Rami Kotilainen toteaa.
Sähkön hinta muodostuu energiamaksun lisäksi siirtomaksuista, hintaan lisättävistä yhtiön marginaaleista ja kuukausimaksuista sekä veroista.
– Kriisin jäljiltä on opittu seuraamaan omaa sähkönkulutusta. Kun pörssisähkö on kallista, silloin vältellään suurta tehoa vaativien laitteiden käyttöä. Ei esimerkiksi mielellään tehdä uuniruokia tai laiteta saunaa lämpiämään. Pienellä automatisoinnilla sekä älyreleillä edullista yösähköä voi hyödyntää entistä paremmin.
Sähkön hinta korkeimmillaan aamulla ja illansuussa
Yösähkö onkin jo niin suosittua, että iltakymmenen jälkeen on havaittavissa selvä kulutuspiikki, kun erilaiset järjestelmät napsahtavat päälle. Kulutus ja sähkön hinta ovat vuorokausitasolla korkeimmillaan arkiaamuisin klo 8-9, kun päivä pyörähtää käyntiin kodeissa ja työpaikoilla, sekä iltaisin klo 17-19, kun palataan kotiin, laitetaan ruokaa ja riennetään harrastuksiin.
Yösähkö on halpaa, koska kulutuskin on öisin alimmillaan. Viikonloppuisin kulutus on tasaisempaa kuin arkisin. Kuukausista maalis-toukokuu olivat vuosina 2016-2021 halvimman tuntisähkön kuukausia.
Tunti tunnilta vaihtelevat alueelliset spot-hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörsissä. Se ei ole aivan yksinkertaista matematiikkaa. Kuluttajalle kuitenkin riittää vähimmillään tieto, että huutokaupatut seuraavan päivän tuntihinnat ilmoitetaan iltapäivisin. Tiedot on helppo löytää googlaamalla tai esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin Tuntihinta-mobiilisovelluksesta, joka myös hälyttää kun hinta ylittää käyttäjän asettaman rajan. Applikaatioita on tarjolla useampia.
– Astetta alemmas -energiansäästökampanjan yhteydessä Koodimetsä kehitti sähköseuranta.fi -puhelinsovelluksen, jonka laskureiden avulla näkee mitä eri laitteiden käyttö maksaa eri kellonaikoina.
– Kalleimman tuntisähkön aikana esimerkiksi kannattaa rapata auton ikkunat jäästä mieluummin kuin maksaa euro tai kaksi sisätilalämmittimen käytöstä. Tällaiset valinnat vähentävät sopivasti kulutusta sähköverkon kannalta kriittisinä ajankohtina, Rami Kotilainen kuvailee.
Halvan sähkön sitoumus kaatoi yhtiöitä
Voi niitä onnekkaita kuluttajia, jotka tekivät määräaikaisen sähkösopimuksen juuri ennen kriisiä ja ovat päässeet pahimman yli maksamalla vain puolenkymmentä senttiä kilowattitunnilta. Muutamat myyntiyhtiöt eivät olleet yhtä onnekkaita. Ne menivät nurin, koska olivat sitoutuneet myymään asiakkailleen sähköä liian halvalla.
Siksi Rami Kotilainen onkin vahvasti sitä mieltä, että nykymittapuun mukaan huippuhalpojen määräaikaisten sähkösopimusten aika on ohi. Sähköyhtiöt tuskin haluavat enää ottaa suuria riskejä ja hinnoittelevat sopimukset riittävän tuottaviksi. Määräaikaisessa sopimuksessa kuluttaja oikeastaan maksaa siitä, että siirtää riskin sähkön hinnan vaihteluista sähkönmyyntiyhtiölle.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on riskiltään pienempi molemmille osapuolille. Sähköyhtiö voi nostaa hintaa kuukauden varoitusajalla, jos sähkön sisäänostohinta nousee. Kuluttajan puolelta irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Samalla aikataululla pääsee eroon myös pörssisähkösopimuksesta. Sopimuksista on olemassa myös välimuotoja, joissa sovittu kilowattitunnin hinta nousee tai laskee muutamia senttejä sen mukaan suuntautuuko kulutus kalliisiin vai halpoihin pörssisähkön tunteihin.
Vaikka sähkön hinta laskee, muistetaan silti kohtuus
Sähkön hinta nyt kun eletään alkuvuotta 2023 on selvästi rauhoittumaan päin. Pörssisähkön keskihinta (8,66 c/kWh, alv 10%) oli tammikuussa karkeasti arvioiden ehkä kaksinkertainen kriisiä edeltävään normaalitilanteeseen. Olkiluoto 3:n ja tuulivoimainvestointien ansiosta Suomen arvioidaan olevan energiaomavarainen vuonna 2024.
Investointeja tuuli- ja aurinkoenergiaan on suunnitteilla niin paljon, että puhutaan jo tulevaisuuden sähkötulvasta ja paluusta halpoihin hintoihin muutaman vuoden sisällä. Halvat hinnat ovat tietysti mukava juttu, mutta Rami Kotilainen muistuttaa kohtuudesta ja säästäväisyydestä.
– Ison kuvan kannalta on sitä parempi mitä alemmalle tasolle energian tarve saadaan tasoittumaan. Näin vältytään tekemästä turhan suuria investointeja energian tuotantoon ja muuhun infraan. Täytyy muistaa, että luonnonvarat ovat rajallisia.
Sähkön hintaan vaikuttavat monet asiat
Suurin osa Suomessa tuotetusta sähköstä myydään Nord Pool -sähköpörssin kautta. Sähkön hinta muodostuu pörssissä hyvin monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Sääolot vaikuttavat lämmitysenergian tarpeen kautta paljon kysyntään, mutta myös tarjontaan. Jo mainitun tuulienergian lisäksi vesivoima on päästötöntä ja halpaa, mutta riippuvainen sateista. Aurinkoenergian vaikutus markkinoihin on toistaiseksi melko vähäinen.
Fossiilisten voimalaitosten tuottaman energian kohdalla on otettava huomioon myös päästöoikeuksien kustannukset. Sähkön hinnan heilahteluja saattavat aiheuttaa myös ydinvoimaloiden huoltoseisokit tai yritysten toiminnan aktiivisuus.
Yksi muuttuja on siirtoyhteydet, joista alueellinen sähkön hinta voi olla suurestikin riippuvainen. Jos kapasiteetti ei riitä vientiin kalliimmille markkinoille, myydään sähkö halvemmalla lähialueille. Suomi on yksi yhtenäinen alue, toisin kuin Ruotsi ja Norja, koska meillä on hyvin toimivat maan sisäiset siirtoyhteydet. Sähköä viedään ja tuodaan Pohjoismaiden lisäksi myös muualle Eurooppaan.
Varsinkin teollisuusyritykset, mutta jonkin verran myös sähkönmyyntiyhtiöt varautuvat hinnanvaihteluihin futuureilla, eli lyövät etukäteen sähkön hinnan lukkoon, usein kuukausien päähän. Tietysti sähkön hinnan taustalla vaikuttavat myös poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset suhdanteet, kuten viime aikoina on saatu karvaasti kokea.
Pörssisähkösopimus ei välttämättä kaikkien juttu
Jos kotitalouden sähkön kulutus on pientä eikä sähköpörssin tuntihintojen seuraaminen tunnu tarkoituksenmukaiselta, Rami Kotilaisen mielestä on täysin ymmärrettävää, että kuluttaja päätyy kiinteähintaiseen sopimukseen tai kiinteähintaisen ja pörssisähkön yhdistelmään.
Kulutustietoja kannatta kuitenkin seurata olipa sopimuksen muoto mikä tahansa. Laajasti käytössä olevien etäluettavien mittareiden ansiosta ajantasaisia tietoja saa sähkönmyyntiyhtiöiden palveluista kuten Tampereen Sähkölaitoksen Sähkiksestä tai Fingridin Datahubista.
– Kun kuluttaja haluaa ottaa vastuuta omasta sähkönkäytöstään, kannattaa ensimmäisenä selvittää milloin ja mistä kilowatit kertyvät. Löytyykö energiasyöppöjä, kuten jääkaappi, jonka ympärillä ilma ei pääse kiertämään ja joka on ahdettu täyteen takaseinää myöten.
– Energiaremontti tulee taas aloittaa tilannekartoituksella ja hyvällä suunnittelulla. Ei kannata esimerkiksi ensimmäiseksi ostaa maalämpöpumppua, vaan ensin pitää selvittää, mitä voidaan tehdä muilla toimenpiteillä kuten lisäeristyksillä tai ilmanvaihtoa korjaamalla. Kun vasta sen jälkeen hankitaan lämmitysjärjestelmä, vältytään liian suurilta investoinneilta, Rami Kotilainen tähdentää.
Ekokumppanien maksuton ja puolueeton energianeuvonta Neuvoo.fi palvelee kotitalouksia, taloyhtiöitä ja PK-yrityksiä Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Neuvoo.fi on aiemmin tunnettu myös nimellä Rane eli Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta.
– Jeesailemme ja konsultoimme esimerkiksi energiaremonteissa ja kaikissa muissakin energiaan liittyvissä asioissa. Voimme yhdessä myös miettiä, mitä tukimuotoa remontissa olisi järkevintä hyödyntää. Yhtä hyvin meiltä voi kysyä sähkösopimuksista tai poikkeuksellisen korkeaa sähkön hintaa subventoivista verotuksen sähkövähennyksestä ja sähkötuista, jos jokin asia niissä askarruttaa.
