Vesivirtaaman pienentäminen säästää vettä ja lämmitysenergiaa

Vesivirtaaman pienentäminen säästää vettä ja lämmitysenergiaa

Kirjoittaja

Sami Seuna
Sami Seuna
Energia-asiantuntija

Avainsanat

Energia, Energiatehokkuus, lämmitysenergia, säästö, vedenkäyttö

Lisätiedot

Kuva: Pexels

"Hyvänä bonuksena myös lämpimän veden osalta lämmitysenergian kulutus tippuu samassa suhteessa kuin vedenkulutus."

Tiesitkö, että hanasta tai suihkusta tulevan veden määrää voi säätää? Tätä ns. vesivirtaamaa – eli kuinka monta litraa vettä hanasta virtaa minuutissa – voidaan säätää useilla eri tavoilla ja vesivirtaaman pienentäminen pääsääntöisesti alentaa lopulta myös vedenkulutusta. Omakotitaloissa vesimittarin luona on useimmiten asennettuna ns. vakiopaineventtiili, jolla voidaan säätää/alentaa koko talon käyttövesiputkiston painetta, koska kunnallisesta verkostosta kiinteistölle tuleva vesi on korkeammalla painetasolla kuin yksittäisen talouden. Paineen laskun ohella myös paineiskujen rasitus käyttövesiputkistolla alenee. 

Järkevä painetaso on asuinkerroksien määrästä riippuen tyypillisesti 3–4 baria. Useimmista suomalaisten kotitalouksien hanoista löytyy niin ikään ”piilotettuna” vesivirtaamaan vaikuttava säädin. Suihkuihin puolestaan on tarjolla monenlaisia ja -tasoisia vettä säästäviä suihkupäitä. Joillakin poikkitieteellisillä testeillä on saatu suuntaa-antavaa näkemystä, että kun vettä säästävä suihkupää alentaa virtaamaa jopa noin 50 %, se voi laadukkaan suihkupään kohdalla johtaa noin 20 % säästöön suihkuveden kulutuksessa. Eli vaikka suihkutusaika hieman pitenisi, vettä säästyy niin tehokkaasti, että säästöä yleensä syntyy vähintäänkin kohtuullisesti. Huonolaatuisella suihkupäällä puolestaan ei saada läheskään näin hyviä tuloksia ja sellaisesta voi pahimmillaan olla jopa haittaa. Itsekin olen joutunut ”kierrättämään” yhden halvalla hankitun suihkupään jo yhden vuorokauden käytön perusteella. 

WC-pöntön huuhtelu tai veden lasku mihin tahansa astiaan ovat puolestaan poikkeuksia, joissa vesivirtaama ei vaikuta veden kulutukseen, koska vettä joka tapauksessa tarvitaan jokin tietty määrä. Muilta osin hanojen vesivirtaaman laskeminen alentaa kuitenkin myös vedenkulutusta. 

Hyvänä bonuksena myös lämpimän veden osalta lämmitysenergian kulutus tippuu samassa suhteessa kuin vedenkulutus. Suihkussa käytettävästä vedestä suurin osuus on yleensä lämmintä vettä, joka tulee erityisen kalliiksi sähkölämmitystalossa. Jos kylmä vesi maksaa noin 6 € /m³, suihkussa veden kokonaishinnaksi sähköllä lämmitettävässä talossa tulee sähkön nykyhinnoilla noin 13–15 € /m³. Eli jos suihkun virtaama on vaikkapa 14 L/min, viiden minuutin suihkun aikana viemäriin valuu lämmintä vettä noin euron verran! Näppärä lukija voikin laskea, paljonko vaikkapa nelihenkisen perheen suihkut kustantavat vuoden mittaan. 

Olen itse mittaillut muutamien kymmenien hanojen vesivirtaamaa. Poikkeuksetta asukkailla ei ole ollut arvaustakaan virtaaman suuruudesta tai siitä, mikä se olisi suositeltua olla. Muutama kohde on ollut virtaamaltaan alimitoitettu, mutta silloinkin haittana on ollut lähinnä hieman voimaton paine suihkuhanoissa (n. 8–9 L/min). Yleisempää on kuitenkin liian suuri virtaama. 

Noh, kuinka suuri vesivirtaaman eri käyttötarkoitukseen pitäisi olla? Käsienpesualtaiden suositus on kuusi litraa minuutissa, mikä on hieman enemmän kuin tarvitsisi; jo 4–5 L/min riittää varsin mainiosti. (Suurimmat mittaamani pesuallashanojen virtaamat ovat muuten ylittäneet jopa mittausmukin kapasiteetin eli 20 litraa minuutissa!)  Keittiöhanan virtaamasuositus on 12 litraa minuutissa, mutta 10 L/min sopii käyttöön yleensä jopa paremmin kuin suositus. Suihkun osalta suositus on 12 litraa minuutissa, mikä ylittyy hyvin yleisesti ollen useimmiten noin 15–16 L/min. 

Vesivirtaaman voi mitata itse virtaamamittarilla. Mukimaisia, noin 30 euroa maksavia mittareita löytyy lähes kaikkien rautakauppojen verkkokaupoista ja toisinaan myymälöistäkin. Virtaaman mittaaminen asianmukaisella mittarilla on helppoa, katso yksinkertainen opastus alla olevasta videolinkistä ja aloita veden (ja rahan) säästäminen jo tänään!

04.01.2024
Modernin, kaksoishuuhtelu-painikkeella varustetun WC-pöntön huuhtelussa vettä kuluu noin 1,5–4 litraa – vanhassa pöntössä jopa 9 litraa per käyttök...
19.12.2023
TAMKin talotekniikan ”Vapaa-ajan asuntojen talviaikainen sähkönkäytön hallinta” TKI-hanke pyrkii selvittämään toimenpiteitä, joilla vapaa-ajan asun...
07.12.2023
Hurmaavan surmaavan kulutuksessa ääneen pääsevät tänä vuonna Paikka kaikelle -sivuston perustaja, ammattijärjestäjä ja filosofian tohtori Ilana Aal...
10.11.2023
Uusi maakunnallinen kiertotalouden kehittämiskeskus Kiertotalous Pirkanmaa edistää kiertotalouden roolia Pirkanmaalla voimakkaassa yhteistyössä kun...
25.10.2023
BRICS-maiden joukkoon riittää nyt tunkua kuin bensapumpulle ”tarjouspäivänä”. Keskiössä ovat erityisesti Afrikan maat, joiden kanssa Venäjäkin on p...
10.10.2023
SWAP! järjestetään Tampere-talossa lauantaina 14.10. klo 11–17. Vaatteiden vastaanotto avataan jo edellisenä päivänä, jolloin lauantain jonot voi v...
05.10.2023
Viime vuonna sähkön pörssihinnan jyrkkä nousu loppuvuodesta ja yleinen hintataso herättivät ennennäkemätöntä keskustelua ihmisten keskuudessa. Ener...
12.09.2023
Ekokumppanit ja Pirkanmaan Jätehuolto järjestävät kaksi kuukautta kestävän kampanjan, jonka aikana kotitalouksien muoviesineitä eli kovamuovij...
02.06.2023
Sähköautorintamalla on tapahtunut tänä vuonna rajuja muutoksia. Otsikoita ovat aiheuttaneet sekä lukuisat uudet sähköautovalmistajat malleineen ett...

aa