Tiesitkö, että hanasta tai suihkusta tulevan veden määrää voi säätää? Tätä ns. vesivirtaamaa – eli kuinka monta litraa vettä hanasta virtaa minuutissa – voidaan säätää useilla eri tavoilla ja vesivirtaaman pienentäminen pääsääntöisesti alentaa lopulta myös vedenkulutusta. Omakotitaloissa vesimittarin luona on useimmiten asennettuna ns. vakiopaineventtiili, jolla voidaan säätää/alentaa koko talon käyttövesiputkiston painetta, koska kunnallisesta verkostosta kiinteistölle tuleva vesi on korkeammalla painetasolla kuin yksittäisen talouden. Paineen laskun ohella myös paineiskujen rasitus käyttövesiputkistolla alenee.
Järkevä painetaso on asuinkerroksien määrästä riippuen tyypillisesti 3–4 baria. Useimmista suomalaisten kotitalouksien hanoista löytyy niin ikään ”piilotettuna” vesivirtaamaan vaikuttava säädin. Suihkuihin puolestaan on tarjolla monenlaisia ja -tasoisia vettä säästäviä suihkupäitä. Joillakin poikkitieteellisillä testeillä on saatu suuntaa-antavaa näkemystä, että kun vettä säästävä suihkupää alentaa virtaamaa jopa noin 50 %, se voi laadukkaan suihkupään kohdalla johtaa noin 20 % säästöön suihkuveden kulutuksessa. Eli vaikka suihkutusaika hieman pitenisi, vettä säästyy niin tehokkaasti, että säästöä yleensä syntyy vähintäänkin kohtuullisesti. Huonolaatuisella suihkupäällä puolestaan ei saada läheskään näin hyviä tuloksia ja sellaisesta voi pahimmillaan olla jopa haittaa. Itsekin olen joutunut ”kierrättämään” yhden halvalla hankitun suihkupään jo yhden vuorokauden käytön perusteella.
WC-pöntön huuhtelu tai veden lasku mihin tahansa astiaan ovat puolestaan poikkeuksia, joissa vesivirtaama ei vaikuta veden kulutukseen, koska vettä joka tapauksessa tarvitaan jokin tietty määrä. Muilta osin hanojen vesivirtaaman laskeminen alentaa kuitenkin myös vedenkulutusta.
Hyvänä bonuksena myös lämpimän veden osalta lämmitysenergian kulutus tippuu samassa suhteessa kuin vedenkulutus. Suihkussa käytettävästä vedestä suurin osuus on yleensä lämmintä vettä, joka tulee erityisen kalliiksi sähkölämmitystalossa. Jos kylmä vesi maksaa noin 6 € /m³, suihkussa veden kokonaishinnaksi sähköllä lämmitettävässä talossa tulee sähkön nykyhinnoilla noin 13–15 € /m³. Eli jos suihkun virtaama on vaikkapa 14 L/min, viiden minuutin suihkun aikana viemäriin valuu lämmintä vettä noin euron verran! Näppärä lukija voikin laskea, paljonko vaikkapa nelihenkisen perheen suihkut kustantavat vuoden mittaan.
Olen itse mittaillut muutamien kymmenien hanojen vesivirtaamaa. Poikkeuksetta asukkailla ei ole ollut arvaustakaan virtaaman suuruudesta tai siitä, mikä se olisi suositeltua olla. Muutama kohde on ollut virtaamaltaan alimitoitettu, mutta silloinkin haittana on ollut lähinnä hieman voimaton paine suihkuhanoissa (n. 8–9 L/min). Yleisempää on kuitenkin liian suuri virtaama.
Noh, kuinka suuri vesivirtaaman eri käyttötarkoitukseen pitäisi olla? Käsienpesualtaiden suositus on kuusi litraa minuutissa, mikä on hieman enemmän kuin tarvitsisi; jo 4–5 L/min riittää varsin mainiosti. (Suurimmat mittaamani pesuallashanojen virtaamat ovat muuten ylittäneet jopa mittausmukin kapasiteetin eli 20 litraa minuutissa!) Keittiöhanan virtaamasuositus on 12 litraa minuutissa, mutta 10 L/min sopii käyttöön yleensä jopa paremmin kuin suositus. Suihkun osalta suositus on 12 litraa minuutissa, mikä ylittyy hyvin yleisesti ollen useimmiten noin 15–16 L/min.
Vesivirtaaman voi mitata itse virtaamamittarilla. Mukimaisia, noin 30 euroa maksavia mittareita löytyy lähes kaikkien rautakauppojen verkkokaupoista ja toisinaan myymälöistäkin. Virtaaman mittaaminen asianmukaisella mittarilla on helppoa, katso yksinkertainen opastus alla olevasta videolinkistä ja aloita veden (ja rahan) säästäminen jo tänään!
