Järkevää puun hankintaa
Kriisivarautumiseen kuuluu keskeisesti kuivan polttopuun hankkiminen ajoissa ennen lämmityskautta ja puun säilöminen kuivassa paikassa tilojen salliessa. Hankintaanpa se omasta metsästä/pihalta tai ostamalla, oikea aika hankkia polttopuuta on nyt kesän aikana. Kesällä polttopuuvarastot täyttyvät myös tuottajilla ja hinnatkin saattavat olla koko vuoden hintatasoon nähden alimmillaan juuri nyt. Talven tultua ja viimeistään kovempien pakkasten tullessa polttopuuta ei enää saa juurikaan ostettua, kun polttopuiden tuottajien myyntivarastot ovat huventuneet.
Jos puuta poltetaan talviaikana satunnaisesti muutaman kerran viikossa, talven polttopuuvarastoon riittää yleensä noin 1–3 pinokuutiota. Jos puunpoltto on lämmittämiskaudella päivittäistä, polttopuita kannattaa hankkia jopa 5–10 pinokuutiometriä. Halkaistu polttopuu eli klapi kuivuu sisätiloissa parissa päivässä, mutta halkaisemattoman puun kuivumiseen voi kulua aikaa jopa viikon verran – siitä huolimatta, vaikka puuta olisi ulkokuivattu yli vuosi.
Maaseudulla ostopuuta voi saada sopuhinnalla traktorikyydillä tuotuna jopa suoraan omaan koti- tai mökkipihaan.
Puuta voi ostaa halvemmalla yhden tai useamman pinokuutiometrin erissä ja usein pienien sivutoimisten polttopuiden myyjien kanssa voi tehdä edulliset kaupat. Varsinkin maaseudulla ostopuuta voi saada sopuhinnalla traktorikyydillä tuotuna jopa suoraan omaan koti- tai mökkipihaan, jos kuljetusetäisyys on lyhyt. Asia ei ole ihan vähäpätöinen, sillä pinokuutiometri koivuklapia voi painaa noin 400–500 kiloa tai irtokuutiometri noin 250–300 kiloa. Polttopuun sivutoimisia pientuottajia/myyjiä voit bongata varsinkin maaseudulla jopa maanteiden sivustalta olevilta tiloilta, joita on yleensä helppoa huomata ilman myyntitekstejäkin.
Puun lämpöarvo ja polttopuun kuivaus
Hyvin kuiva polttopuu syttyy paremmin, palaa puhtaammin ja antaa jopa 20 % enemmän lämpöarvoa kuin ”ulkokostea” puu. Polttopuun osalta on siis huolehdittava riittävän ja ennakoivan varastoinnin lisäksi myös riittävä sisäkuivaus ennen polttoa. Sisäkuivaukseen kannattaa jatkossa varata aiempaa suurempi määrä puuta, jos tilat vain sallivat. Minimitasona voi pitää talviolosuhteissa 2 vuorokauden reilun polton varastoa, mutta oman sisävarastointitavoitteen voi tilan salliessa venyttää jopa 7 vuorokauteen. Tulisijan lämpöä voi myös hyödyntää puun kuivaukseen talvella varsinkin silloin, jos tulisijan lämpö alkaa jo muodostaa tilan ylilämmitystäkin.
Alhainen puunkosteus antaa jopa 20 % enemmän lämpöarvoa.
Oikeaoppinen puun panostaminen tulipesään ja sytyttäminen myös parantavat polton puhtautta sekä vähentävät jäännöstuhkan määrää. Puun lämpöarvon voi päätellä sen painosta ja kosteusprosentista, tavoitteena tulisi olla alle 20 %:n kosteustaso. Alhainen puunkosteus antaa jopa 20 % enemmän lämpöarvoa, vaikkakin kuiva puu on tietysti kevyempää kuin kostea puu. Juuri kaadettu puu on hyvin kosteaa (kosteusprosentti voi olla jopa yli 50 %) ja sitä kannattaa kuivattaa ulkona ainakin viikkoja ennen vientiä sisätiloihin ”loppukuivattavaksi”. Koivulajikkeen erityisen suuri lämpöarvo perustuu koivun korkeaan tiheyteen (painoon).
Järkevää puun polttoa
Jos sähköt toimivat ja akuutti kriisitila ei ole päällä, puuta ei kannata haaskata päälämmitykseen. Järkevää on käyttää puuta tukilämmitykseen, kun pakkanen laskee –10 asteen alapuolelle. Kovien pakkasten aikaan tarvitaan eniten hiilivoimaa ja tuontisähköä, joten silloin sähkökin on yleensä kalleimmillaan. Näin autat Suomea vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja tuontisähkön tarvetta sekä samalla edesautat lämpöpumpuillekin hieman parempia olosuhteita, jos niiden huipputehontarvetta ja menovesilämpötilatasoa voidaan alentaa.
